Takaisin

Metformiini tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Antti Virkamäki
15.5.2013

Näytön aste: B

Metformiinihoito tulisi aloittaa ensimmäiseksi lääkkeeksi tyypin 2 diabeteksessa.

Monikansallinen, kontrolloitu, satunnaistettu kaksoissokkotutkimus «Kahn SE, Haffner SM, Heise MA ym. Glycemic durabil...»1, jossa vertailtiin glibenklamidin (maksimiannos 15 mg/vrk, n = 1 441), metformiinin (maksimiannos 2 g/vrk, n = 1 454) ja rosiglitatsonin (maksimiannos 8 mg/vrk, n = 1 456) tehoa ja turvallisuutta ensimmäisenä lääkkeenä 4 351:llä iältään 30–75-vuotiaalla diabeetikolla, joilla tauti oli todettu vastikään, joiden paastoglukoosi oli välillä 7,0–10,0 mmol/L ja joilla ei elintapaohjeiden lisäksi ollut aloitettu antihyperglykeemistä lääkitystä. Merkittävät maksa- ja munuaissairaudet, aiempi maitohappoasidoosi, epästabiili tai vakava sepelvaltimotauti sekä todettu sydämen vajaatoiminta olivat poissulkukriteerejä.

Päätetapahtumaksi tutkimuksessa oli määritelty plasmaglukoosin pitoisuuden nousu yli 10,0 mmol/l yli yön paaston jälkeen, jolloin yhden lääkkeen tehon ei enää katsottu riittävän. Lääkehoidon mediaanikesto oli 4 vuotta. Glibenklamidiryhmässä hoidon teho säilyi riittävänä 66 %, metformiiniryhmässä 79 % ja rosiglitatsoniryhmässä 85 % potilaista koko tutkimuksen ajan. Keskimääräinen aika siihen, että HbA1c nousi yli 7,0 %, oli glibenklamidiryhmässä 33 kuukautta, metformiiniryhmässä 45 kuukautta ja rosiglitatsoniryhmässä 60 kuukautta viitaten selvästi hitaampaan taudin progressioon jälkimmäisissä ryhmissä.

Lääkityksiin liittyviä haittavaikutuksia oli yhtä paljon, mutta ne vaihtelivat luonteeltaan merkittävästi. Glibenklamidiryhmässä esiintyi muita ryhmiä enemmän hypoglykemioita, metformiiniryhmässä suolisto-oireita ja rosiglitatsoniryhmässä turvotusta ja painonnousua sekä naisilla rannemurtumia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Rosiglitatsonihoito oli päätetapahtumien suhteen tehokkain monoterapialääke. Kliinisessä käytännössä metformiinia voidaan halvempana ja pitkäkestoisessa käytössä varmasti turvallisena vaihtoehtona pitää ensisijaisena lääkkeenä tyypin 2 diabeteksessa. Glibenklamidihoidon teho oli niin selvästi huonompi, että sen käytöstä ensilääkkeenä tulisi luopua. Insuliiniherkisteet soveltuvat varhaisen hoidon tehostukseen kun otetaan huomioon, että pitkäkestoisen hoidon vaikutuksista ei ole toistaiseksi kokemusta.

Kirjallisuutta

  1. Kahn SE, Haffner SM, Heise MA ym. Glycemic durability of rosiglitazone, metformin, or glyburide monotherapy. N Engl J Med 2006;355:2427-43 «PMID: 17145742»PubMed