Takaisin

Ylipainehappihoito kroonisen alaraajahaavan hoidossa

Näytönastekatsaukset
Vesa Juutilainen
7.1.2014

Näytön aste: C

Ylipainehappihoito saattaa edistää kroonisen laskimoperäisen alaraajahaavan paranemista.

Tammikuuhun 2012 ulottuvassa järjestelmällisessä Cochrane-katsauksessa «Kranke P, Bennett MH, Martyn-St James M ym. Hyperb...»1 tutkittiin ylipainehappihoidon (HBOT) vaikuttavuutta kroonisen haavan paranemiseen. Katsaukseen kelpuutettiin yhteensä 9 satunnaistettua vertailevaa tutkimusta, joissa verrattiin ylipainehappihoidon sisältävää hoitoa muuhun hoitoon. Näistä vain yksi tutkimus «Hammarlund C, Sundberg T. Hyperbaric oxygen reduce...»2 käsitteli laskimoperäisen haavan paranemista, muut kahdeksan käsittelivät diabeetikon jalkahaavan paranemista.

Ruotsalaisessa laskimohaavaa käsittelevässä tutkimuksessa «Hammarlund C, Sundberg T. Hyperbaric oxygen reduce...»2 16 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista hoitoryhmä sai tavanomaisen hoidon lisäksi ylipainehappihoitoa yhteensä 30 kertaa viitenä päivänä viikossa. Kontrolliryhmä sai vastaavanlaisen tavanomaisen hoidon ohella myös painekammiohoidon, mutta hengitti kammiossa 100-prosenttisen hapen sijasta huoneilmaa. Päätetapahtumina arvioitiin haavojen pinta-alan pieneminen sekä haavojen täydellinen paraneminen.

HBOT-ryhmän haavojen pinta-ala pieneni kuuden viikon kohdalla 35,7 % ja kontrolliryhmän 2,7 %. Ero oli tilastollisesti merkitsevä (95 % luottamusväli 18,97–47,03, P < 0,00001). 18 kuukauden kohdalla haavojen pinta-alan pienemisessä tai haavojen täydellisessä paranemisessa ei ollut merkitsevää eroa. Yhteensä viisi potilastä jäi pois lopullisesta analyysistä 18 kuukauden kohdalla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Intialaisessa 30 potilaan tutkimuksessa «Kaur S, Pawar M, Banerjee N ym. Evaluation of the ...»3 selvitettiin ylipainehappihoidon vaikutusta etiologialtaan erilaisten haavojen paranemiseen. Potilaat satunnaistettiin hoitoryhmään (n = 15, HBOT ja perinteinen haavanhoito) ja kontrolliryhmään (n = 15, pelkkä perinteinen hoito). Haavoista suurin osa sijaitsi alaraajassa, vain kolmella potilaalla haava sijaitsi muualla kehossa. Kummassakin ryhmässä oli yhtä paljon diabeetikoita (5), laskimo- (2) ja valtimovikaa (2). Tupakoivia oli hoitoryhmässä 7 ja kontrolliryhmässä 6. Ylipainehappihoitoa annettiin yhteensä 30 kertaa.

30 hoitopäivän jälkeen HBOT-ryhmässä haavan pinta-ala oli pienentynyt 59 %, kun vastaavasti kontrolliryhmässä haava oli suurentunut 26 %. Ryhmien välinen ero haavan pinta-alan muutoksessa oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (P = 0,001). Haava oli täydellisesti parantunut kolmella (3/15) HBOT-ryhmässä, mutta ei yhdelläkään kontrolliryhmässä. Tutkimuksen rajoituksina on potilaiden pieni määrä sekä haavojen etiologian moninaisuus sekä pitkäaikaisemman seurannan puuttuminen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti:Ylipainehappihoidon vaikuttavuudesta kroonisen alaraajahaavan paranemiseen on karttunut tutkimustietoa ensisijaisesti diabeetikon jalkahaavan hoidosta. Laskimohaavan hoitoon liittyvästä ylipainehappihoidosta on julkaistu vain yksi pieni satunnaistettu vertaileva tutkimus, jonka perusteella ei voitane tehdä pidemmälle meneviä hoitosuosituksiin liittyviä johtopäätöksiä. Myöskään alaraajojen valtimosairauden hoitoon liittyvästä ylipainehappihoidosta ei ole käytettävissä riittävän laadukasta tutkimusnäyttöä.

Kirjallisuutta

  1. Kranke P, Bennett MH, Martyn-St James M ym. Hyperbaric oxygen therapy for chronic wounds. Cochrane Database Syst Rev 2012;(4):CD004123 «PMID: 22513920»PubMed
  2. Hammarlund C, Sundberg T. Hyperbaric oxygen reduced size of chronic leg ulcers: a randomized double-blind study. Plast Reconstr Surg 1994;93:829-33; discussion 834 «PMID: 8134442»PubMed
  3. Kaur S, Pawar M, Banerjee N ym. Evaluation of the efficacy of hyperbaric oxygen therapy in the management of chronic nonhealing ulcer and role of periwound transcutaneous oximetry as a predictor of wound healing response: A randomized prospective controlled trial. J Anaesthesiol Clin Pharmacol 2012;28:70-5 «PMID: 22345950»PubMed