Takaisin

Ylipaino rannekanavaoireyhtymän riskitekijänä

Näytönastekatsaukset
Eira Viikari-Juntura
22.4.2013

Näytön aste: A

Ylipaino lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.

Yhdysvaltalaisessa edustavassa väestön poikkileikkaustutkimuksessa «Tanaka S, Wild DK, Cameron LL ym. Association of o...»1 selvitettiin kyselyllä itseilmoitettuun ja terveydenhuollon ammattihenkilön diagnosoimaan rannekanavaoireyhtymään yhteydessä olevia tekijöitä 44 000 henkilöllä.

Lopullisessa mallissa ylipaino oli yhteydessä itseilmoitettuun rannekanavaoireyhtymään (BMI ≥ 25 verrattuna BMI < 25, vakioitu riskisuhde (OR) 1,76, 95 % luottamusväli 1,37–2,27). Ammattihenkilön diagnostisoimalle rannekanavaoireyhtymälle vastaava riskisuhde oli 2,00 (luottamusväli 1,33–3,02).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa väestöpohjaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa «Nordstrom DL, Vierkant RA, DeStefano F ym. Risk fa...»2 verrattiin lääkärin diagnosoimia rannekanavaoireyhtymätapauksia (N = 378) satunnaisesti väestöstä valittuihin kontrolleihin (N = 325). Pituus ja paino kysyttiin haastattelemalla.

Rannekanavaoireyhtymän riski kasvoi 8 % (OR 1,08, luottamusväli 1,03–1,14) painoindeksin yksikköä kohden.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Englantilaisessa 23 000 naista käsittävässä ehkäisypilleritutkimuksessa «Ferry S, Hannaford P, Warskyj M ym. Carpal tunnel ...»3 selvitettiin rannekanavaoireyhtymään yhteydessä olevia hormonaalisia ja metabolisia tekijöitä. Uudet rannekanavaoireyhtymätapaukset (N = 1 264) kerättiin 25 seurantavuoden aikana. Taudinmääritys perustui yleislääkärin diagnoosiin. Yksi terve verrokki etsittiin tutkimukseen osallistuneista ja kaltaistettiin iän mukaan (± 12 kk).

19 % tapauksista ja 11 % verrokeista oli tutkittu tai hoidettu lihavuuden vuoksi (vakioitu OR 1,68, luottamusväli 1,29–2,18) ennen rannekanavaoireyhtymän diagnoosia.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

467 teollisuuden tai kaupan alan työntekijän kolmen vuoden seurantatutkimuksessa «Leclerc A, Landre MF, Chastang JF ym. Upper-limb d...»4 todettiin 57 lateraalista rannekanavatapausta (12,2 %).

Vähintään 2 kg/m2 painon lisäys seuranta-aikana oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymän ilmaantuvuuteen naisilla (309 naista lähtötilanteessa, seuranta-aikana todettiin 36 ilmaantunutta tapausta).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit: Rannekanavaoireyhtymän diagnoosi perustui joko 1) positiiviseen Tinelin tai Phalenin testiin kolmen vuoden seurantatutkimuksessa tai 2) seuranta-aikana tehtyyn hermonjohtonopeusmittaukseen. Taudin määritys oli siten epäsystemaattinen.

Ruotsalaisessa edustavassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa «Atroshi I, Gummesson C, Ornstein E ym. Carpal tunn...»5 selvitettiin kyselyllä (N = 2 466, vastausprosentti 82) rannekanavaoireyhtymän oireita ja mahdollisia riskitekijöitä. Oireiset henkilöt ja satunnaisesti valittu noin 5 % otos oireettomista kutsuttiin kliiniseen ja neurofysiologiseen tutkimukseen (N = 287, osallistumisprosentti 80).

Ylipaino tai lihavuus (BMI ≥ 25,0 kg/m2) oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään (OR 2,17, luottamusväli 1,32–3,56).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edustavassa suomalaisessa väestöotoksessa (N = 6 254) selvitettiin kliinisesti diagnosoituun rannekanavaoireyhtymään yhteydessä olevia elintapa- ja aineenvaihduntatekijöitä «Shiri R, Heliövaara M, Moilanen L ym. Associations...»6. Pituus ja paino mitattiin kliinisen tutkimuksen yhteydessä.

Lihavuus (BMI ≥ 30,0 kg/m2) oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään 30−44-vuotiailla (OR 2,4, 95 % luottamusväli 1,1–5,4), muttei vanhemmissa ikäryhmissä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Tanaka S, Wild DK, Cameron LL ym. Association of occupational and non-occupational risk factors with the prevalence of self-reported carpal tunnel syndrome in a national survey of the working population. Am J Ind Med 1997;32:550-6 «PMID: 9327082»PubMed
  2. Nordstrom DL, Vierkant RA, DeStefano F ym. Risk factors for carpal tunnel syndrome in a general population. Occup Environ Med 1997;54:734-40 «PMID: 9404321»PubMed
  3. Ferry S, Hannaford P, Warskyj M ym. Carpal tunnel syndrome: a nested case-control study of risk factors in women. Am J Epidemiol 2000;151:566-74 «PMID: 10733038»PubMed
  4. Leclerc A, Landre MF, Chastang JF ym. Upper-limb disorders in repetitive work. Scand J Work Environ Health 2001;27:268-78 «PMID: 11560341»PubMed
  5. Atroshi I, Gummesson C, Ornstein E ym. Carpal tunnel syndrome and keyboard use at work: a population-based study. Arthritis Rheum 2007;56:3620-5 «PMID: 17968917»PubMed
  6. Shiri R, Heliövaara M, Moilanen L ym. Associations of cardiovascular risk factors, carotid intima-media thickness and manifest atherosclerotic vascular disease with carpal tunnel syndrome. BMC Musculoskelet Disord 2011;12:80 «PMID: 21521493»PubMed