European ADHD Guidelines -työryhmän systemaattisessa katsauksessa «Sonuga-Barke EJ, Brandeis D, Cortese S ym. Nonphar...»1 vuodelta 2013 arvioitiin 6 eri meta-analyysiä ADHD:n lääkkeettömien hoitojen vaikuttavuudesta. Haku tehtiin laajasti useista eri tietolähteistä, muun muassa MEDLINE-, OvidMEDLINE-, PsycInfo-, CINAHL- ja ERIC-tietokannoista, ja se koski huhtikuuhun 2012 mennessä julkaistuja tutkimuksia. Katsaukseen sisällytettiin meta-analyysit, joissa tutkimusinterventioihin osallistujat olivat 3–18-vuotiaita ja heillä oli joko DSM- tai ICD-tautiluokituksen kriteerein tehty ADHD-diagnoosi. Tulosmuuttujana oli oirekyselylomakkeella tai havainnoimalla mitattu muutos ADHD-oireissa. Muutoksen arvioijat oli jaettu 2 luokkaan, lähellä oleviin ("most proximal assessment") kuten esimerkiksi vanhempiin, ja todennäköisesti sokkoutettuihin ("probably blinded assessment"), joiden katsottiin olevan tietämättömiä lapsen osallistumisesta interventioon ja siten objektiivisempia. Jaon tavoitteena oli vähentää tulosten vinoumaa.
Katsaukseen valikoitui 11 satunnaistettua kontrollitutkimusta, joissa interventiona oli monityydyttymättömien omega-6- tai omega-3-rasvahappojen (PUFA) tai niiden yhdistelmän lisääminen ruokavalioon. Kaikki tutkimukset olivat lumekontrolloituja. Osallistujien (n = 890) ADHD-oireet arvioitiin ennen ja jälkeen intervention validoidun kyselylomakkeen avulla. ADHD-oireet vähenivät jonkin verran sekä lähellä olevien (SMD 0,21, 95 % luottamusväli 0,05–0,36) että interventiolle sokkoutettujen (SMD 0,16, 95 % luottamusväli 0,01–0,31) arviointien perusteella.
Gilliesin ym. Cochrane-katsauksen päivityksessä «Gillies D, Leach MJ, Perez Algorta G. Polyunsatura...»2 tutkittiin monityydyttymättömien rasvahappojen vaikutusta lasten ja nuorten ADHD-oireisiin. Katsaukseen hyväksyttiin satunnaistetut ja osasatunnaistetut tutkimukset, joihin osallistuvat olivat alle 18-vuotiaita. Heillä oli ICD- tai DSM-tautiluokituksen kriteerein tehty ADHD-diagnoosi tai validoidulla kyselylomakkeella arvioidut merkittävät ADHD-oireet, ja hoidollisena ravintolisänä oli käytetty monityydyttymättömiä omega-6- tai omega-3-rasvahappoja. Ensisijaisia tulosmuuttujia olivat kyselylomakkeella arvioidut ADHD-oireet, toissijaisia käytösongelmat, elämänlaatu, masennusoireet ja ahdistuneisuusoireet. Lisäksi arvioitiin haittavaikutuksia, seurannasta putoamista ja kustannuksia. Haku tehtiin laajasti muun muassa Cochrane-, OvidMEDLINE-, EMBASE-, PsychINFO-, CINAHL- ja BIOSIS-tietokannoista. Haku päättyi lokakuuhun 2021.
Katsaukseen hyväksyttiin 37 tutkimusta, joihin osallistuneita oli yhteensä 2 347. Tutkimuksista 24 oli uusia. Tutkimuksista 32:ssa oli suora vertailuasetelma ja 5:ssä vaihtovuoroinen. Tutkimusten kesto oli pääosin 2 viikkoa – 6 kuukautta, yhden tutkimuksen kesto oli 12 kuukautta. Kolmessa keskipitkässä tutkimuksessa havaittiin ADHD-oireiden vähenemää PUFA-ryhmässä olleilla verrattuna lumeryhmään (risk ratio (RR) 1,95, 95 % luottamusväli 1,47–2,60), mutta katsauksen tekijät arvioivat tuloksen luotettavuuden heikoksi muun muassa tutkimuksiin osallistuneiden vähäisen määrän (n = 191) ja kokonaisharhan riskin vuoksi. Sen sijaan tutkijat arvioivat vahvaksi näytön siitä, ettei rasvahappolisällä ollut lumeeseen verrattuna vaikutusta vanhempien arvioimiin ADHD:n kokonaisoireisiin 16 keskipitkässä tutkimuksessa, joissa oli yhteensä 1 166 osallistujaa (standardised mean difference (SMD) -0,08, 95 % luottamusväli -0,24–0,07). Myöskään vanhempien arvioimissa eri oirealueissa ei näyttänyt olevan merkittävää vähenemää rasvahappolisää käyttäneillä verrattuna lumeeseen keskipitkissä tutkimuksissa (tarkkaamattomuusoireissa SMD -0,01, 95 % luottamusväli -0,20–0,17; 12 tutkimusta, n = 960, yliaktivisuus- tai impulsiivisuusoireissa SMD 0,09, 95 % luottamusväli -0,04–0,23; 10 tutkimusta n = 869). Katsauksen tekijät arvioivat kohtalaisen vahvaksi näytön siitä, että yleiset haittavaikutukset eivät eronneet PUFA-ryhmien ja lumeryhmien välillä (RR 1,02, 95 % luottamusväli 0,69–1,52; 8 tutkimusta, n = 591) ja myös kohtalaisen vahvaksi näytön siitä, että keskipitkien tutkimusten tutkimusryhmien välillä ei ollut eroa tutkimuksen lopettaneiden määrässä (RR 1,03, 95 % luottamusväli 0,77–1,37; 13 tutkimusta, n = 1 121).
Eri tavoin mitattuihin käytös- tai tunne-elämän oireisiin tai elämänlaatuun rasvahappolisällä ei yhdessäkään meta-analyysin tutkimuksista ollut merkitsevää vaikutusta.
Kommentti: Vaikuttavuuden vertailu oli vaikeaa interventioissa käytettyjen rasvahappojen laadun ja määrän suuren vaihtelun vuoksi. Satunnaistamisen kuvaus oli osassa alkuperäistutkimuksista puutteellinen. Osa tutkimuksista oli hyvin lyhytkestoisia, ja tutkimusryhmät olivat pieniä.