Takaisin

Keuhkojen röntgenkuvan osuvuus keuhkokuumeen diagnosoinnissa, referenssinä keuhkojen TT-tutkimus

Näytönastekatsaukset
Airi Jartti
31.10.2014

Näytön aste: B

Normaali keuhkokuva ei sulje keuhkokuumetta täysin varmasti pois.

Syrjälän ym. «Syrjälä H, Broas M, Suramo I ym. High-resolution c...»1 tutkimus käsitti 47 vapaaehtoista potilasta, joilla todettiin kliinisesti tyypilliset pneumoniaoireet yliopistosairaalan päivystyspoliklinikalla. Näistä thorax-kuvan perusteella löytyi pneumonia 18 (38,3 %) potilaalla, kun keuhkojen ohutleiketietokonetomografiatutkimuksessa (HRTT) keuhkokuumelöydös todettiin 26 (55,3 %) potilaalla, p = 0,004, Molemminpuolinen keuhkokuume löytyi thorax-kuvan perusteella 6 (12,8 %) potilaalla ja keuhkojen HRTT:ssa 16 (34 %) potilaalla, p = 0,001. Kahden radiologin kappakerroin tulkinnalle oli 0,87 thorax-kuvassa ja 0,70 HRTT:ssa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Lähteen ym. «Lähde S, Jartti A, Broas M ym. HRCT findings in th...»2 prospektiiviseen tutkimukseen kuului 103 alahengitystietulehdusta sairastavaa potilasta, joille kaikille tehtiin keuhkojen HRTT. Potilaat valikoitiin seuraavasti: tutkimukseen otettiin arkivuorokauden kaksi ensimmäistä terveyskeskuspotilasta, jotka täyttivät sisäänottokriteerit. Keuhkovarjostumia tai muita infektioon liittyviä muutoksia todettiin thorax-kuvassa 11 (10,7 %) ja HRTT:ssa 19 (18,7 %) potilaalla. Kaikki muutokset olivat thorax-kuvissa toispuoleisia, mutta HRTT:ssa löytyi molemminpuolisia muutoksia 7 potilaalla. Muutosten arvioitiin HRTT:ssa affisoivan laaja-alaisemmin keuhkosegmenttejä kuin thorax-kuvassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Syrjälän ym. «Syrjälä H, Broas M, Pääkkö E ym. Chest radiography...»3 tuoreimmassa prospektiivisessa tutkimuksessa oli 160 alahengitystietulehduspotilasta, joista 110:llä (68,8 %) oli normaali kuvantamislöydös, 34:llä (21,3 %) oli keuhkokuume sekä thorax-kuvassa että HRTT-tutkimuksessa ja 16:lla (10 %) ainoastaan HRTT-tutkimuksessa. Kliinisten ja laboratoriolöydösten perusteella pelkästään HRTT-tutkimuksessa näkyneet keuhkokuumeet olivat taudinkuvaltaan lievempiä. Tutkimuksen perusteella thorax-kuvan positiivinen uskottavuusosamäärä oli 9,4 (95 % luottamusväli 4,7–18,7) ja negatiivinen uskottavuusosamäärä 0,35 (0,23–0,52) HRTT:n ollessa vertailutestinä, sensitiivisyys 68,0 % (95 % luottamusväli 54,2–79,2), spesifisyys 92,7 (86,3–96,3), positiivinen ennustearvo 81,0 (66,7–90,0) ja negatiivinen ennustearvo 86,4 (79,1–91,5).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Self ym. «Self WH, Courtney DM, McNaughton CD ym. High disco...»4 3 423 potilasta käsittävä kohortti koostui prospektiivisesta monikeskustutkimuksesta, joka oli alun perin suunniteltu keuhkoembolian toteamiseen päivystyspoliklinikan potilailta, joilla oli akuutteja kardiorespiratorisia oireita. Potilaiden keuhkokuvista ja keuhkojen TT-tutkimuksesta analysoitiin jälkikäteen keuhkovarjostumien esiintyvyys. Keuhkovarjostumia löytyi 309:llä (9,0 %) thorax-kuvasta ja 191:llä (5,6 %) TT-tutkimuksesta. Thorax-kuvassa negatiiviseksi jääneiltä potilailta (n = 3 114, 91,0 %) löytyi keuhkovarjostumia 3,5 %:lla (n = 108). Thorax-kuvan erottelukyky keuhkovarjostumien suhteen oli seuraava: sensitiivisyys 43,5 % (95 % luottamusväli 36,4–50,8 %), spesifisyys 93,0 % (92,1–93,9 %), positiivinen ennustearvo 26,9 % (22,1–32,2 %) ja negatiivinen ennustearvo 96,5 % (95,8–97,1 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Lähde S, Jartti A, Broas M ym. HRCT findings in th...»2: Löydöspotilaat olivat todellisuudessa avohoitokeuhkokuumepotilaita, mutta näiden kokonaismäärä on pieni (11 tai 19 riippuen siitä, määritelläänkö thorax-kuvan vai HRTT:n perusteella). Tutkimuksen ansiota oli, että kaikille löydöspotilaille tehtiin HRTT-kontrolli, jossa todettiin muutosten vähentyneen tai hävinneen.

«Self WH, Courtney DM, McNaughton CD ym. High disco...»4: Potilasmateriaali ei ollut varsinaisesti alahengitystieinfektio-oireisia, joten keuhkovarjostumien lukumäärä oli potilasmäärään suhteutettuna vähäinen. Kaikki keuhkovarjostumat eivät välttämättä aiheutuneet keuhkokuumeesta. Vääriä positiivisia löydöksiä oli paljon, eikä niitä tarkemmin eritelty, vaikka ne huononsivat thorax-kuvan positiivista ennustearvoa. Analyysit oli tehty alkuperäisten röntgenlääkärin lausuntojen pohjalta eikä kuvia oltu kaksoisluettu.

Kirjallisuutta

  1. Syrjälä H, Broas M, Suramo I ym. High-resolution computed tomography for the diagnosis of community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 1998;27:358-63 «PMID: 9709887»PubMed
  2. Lähde S, Jartti A, Broas M ym. HRCT findings in the lungs of primary care patients with lower respiratory tract infection. Acta Radiol 2002;43:159-63 «PMID: 12010295»PubMed
  3. Syrjälä H, Broas M, Pääkkö E ym. Chest radiography, high-resolution CT and the diagnosis of outpatient community-acquired pneumonia – is chest radiography sufficient? Manuscript
  4. Self WH, Courtney DM, McNaughton CD ym. High discordance of chest x-ray and computed tomography for detection of pulmonary opacities in ED patients: implications for diagnosing pneumonia. Am J Emerg Med 2013;31:401-5 «PMID: 23083885»PubMed