Takaisin

Jäännöstaskun korjaaminen kudosohjauskalvoilla yli 5 vuoden kuluttua alaviisaudenhampaan poistoleikkauksesta

Näytönastekatsaukset
Kari Palokas ja Marja Pöllänen
1.7.2014

Näytön aste: B

Kudosohjauskalvoilla pystytään ilmeisesti parantamaan syviä luutaskuja, jotka ovat syntyneet aikaisemmin toisen alaposkihampaan takapinnalle viisaudenhampaan poiston jälkeen.

Ruotsalaiseen satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen «Karapataki S, Hugoson A, Falk H ym. Healing follow...»1osallistui 19 koehenkilöä, joiden keski-ikä oli 43 ± 7 vuotta. Heiltä oli poistettu impaktoitunut alaviisaudenhammas ainakin 5 vuotta sitten, ja toisen alaposkihampaan takana oli vähintään 4 mm röntgenkuvasta mitattava luutasku ja kliinisesti mitattava vähintään 6 mm tasku kiillesementtirajasta kiinnitystasoon.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kudosohjauskalvojen vaikutus toisen alaposkihampaan juuren takapinnalla olevan jäännöstaskun paranemiseen ja myös kahden kalvotyypin välistä hoitotehoa.

Kaikille koehenkilöille suoritettiin yksilöllinen kiinnityskudosten hoito, kotihoidon opetus ja juurenpintojen puhdistus. Leikkausalueet röntgenkuvattiin vakioidulla tekniikalla hammasfilmille ennen leikkausta ja 12 kuukautta sen jälkeen.

Jäännöstaskualue paljastettiin läppäleikkauksella, se puhdistettiin huolellisesti ja toisen alaposkihampaan juurenpinnat puhdistettiin hammaskivi-instrumenteilla. Satunnaistetusti laitettiin yhdeksälle koehenkilölle vauriokohtaan tefloninen (sulautumaton polytetrafluoroetyleenikalvo) kudosohjauskalvo ja kymmenelle koehenkilölle itsestään sulautuva maitohappokalvo ja ienläpät suljettiin kalvojen valmistajan ohjeita noudattaen. Lääkityksenä annettiin V-penisilliiniä 1 g x 3 viiden vuorokauden ajan, särkylääkitys ja ohjeet, että leikkausaluetta ei saanut harjata 6–7 viikkoon. 0,2-prosenttisella klooriheksidiiniliuoksella purskuteltiin kahdesti vuorokaudessa 6–7 viikon ajan.

Sulautumaton teflonkalvo poistettiin kuuden viikon kuluttua leikkauksesta varovaisella poistotekniikalla valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Kaikki koehenkilöt kutsuttiin kolmen kuukauden ajan neljän viikon välein bakteeripeitekartoitukseen, kerrattiin tarvittaessa suuhygieniaohjeet ja tehtiin ammattimainen hampaiston puhdistus. Seuraava kontrolli oli 6 kuukauden kuluttua leikkauksesta ja viimeinen12 kuukauden kuluttua leikkauksesta.

Alkutilanteessa maitohappokalvokohdissa keskimääräinen taskunsyvyys oli 9,5 ± 1,4 mm ja teflonkalvokohdissa 8,2 ± 1,1 mm (p < 0,05). Molemmissa ryhmissä taskut olivat madaltuneet huomattavasti 12 kuukauden loppukontrollissa. Vaikka loppumittauksessa jäännöstaskun syvyys oli molemmissa ryhmissä lähes sama, maitohappokalvoryhmässä taskun syvyyden väheneminen oli suurempi kuin teflonryhmässä (5,3 ± 1,9 vs 3,7 ± 1,7 mm, p < 0,005). Kiinnitystaso (probing attachment level, kiille-sementtirajasta taskun pohjaan) pieneni maitohappokalvoryhmässä lukemasta 9,6 ± 1,8 mm lukemaan 4,8 ± 1,7 mm (p < 0,001) ja teflonkalvoryhmässä lukemasta 8,4 ± 0,7 lukemaan 4,9 ± 1,8 mm (p < 0,01). Kiinnitystä muodostui lisää 4,7 ± 0,7 mm vs 3,6 ± 1,7 mm, ero oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05). Mitta kiillesementtirajasta luuvaurion pohjaan alkutilanteessa oli maitohappokalvoryhmällä 10,5 ± 1,8 mm ja teflonkalvoryhmällä 9,0 ± 0,9 mm (p < 0,05).

Molemmissa ryhmissä luuta muodostui huomattavasti lisää: maitohappokalvoryhmässä 5,2 ± 1,3 mm (p < 0,001) ja teflonkalvoryhmässä 3,3 ± 2,0 mm (p < 0,01). Ryhmien välillä oli huomattava ero (p < 0,05).

Röntgenlöydösten mukaan luuta kasvoi taskuun eri kalvotyypeillä 3,4 ± 1,2 mm vs 2,0 ± 1,6 mm (p < 0,05). Arvot ovat huomattavasti pienemmät kuin vastaavat kliiniset mittaustulokset, mikä jälleen osoitti, että röntgenkuvissa muutokset näkyvät vaatimattomampina.

Tutkimuksen päätelmänä oli, että alaposkihampaiden takapinnalla olevien luutaskujen hoito kudosohjauskalvoilla vähentää huomattavasti taskusyvyyttä, parantaa kiinnityksen tasoa ja taskun täyttymistä luulla sekä että sulautuvat ja sulautumattomat kudoskalvot ovat yhtä tehokkaita.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Karapataki S, Hugoson A, Falk H ym. Healing follow...»1: Huolellisesti laadittu ja toteutettu tutkimus.

Kirjallisuutta

  1. Karapataki S, Hugoson A, Falk H ym. Healing following GTR treatment of intrabony defects distal to mandibular 2nd molars using resorbable and non-resorbable barriers. J Clin Periodontol 2000;27:333-40 «PMID: 10847537»PubMed