Takaisin

Masennuslääkkeet ja mielialan tasaajat kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Esa Leinonen
16.5.2013

Näytön aste: C

Masennuslääkkeet yhdistettynä mielialan tasaajiin saattavat parantaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidon tuloksia.

Systemaattinen katsaus «Gijsman HJ, Geddes JR, Rendell JM ym. Antidepressa...»1, joka on koottu tutkimuksista, joissa eri masennuslääkkeitä on tutkittu kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa satunnaistetussa sokkoutetussa lumekontrolloidussa asetelmassa. Potilaita oli viidessä tutkimuksessa yhteensä 779. Hoitoajat vaihtelivat 4–10 viikon välillä. Kolme neljästä potilaasta sai samanaikaisesti joko mielialan tasaajaa tai atyyppistä psykoosilääkettä. Tutkittavia lääkkeitä olivat fluoksetiini, paroksetiini, imipramiini, tranylsypramiini ja deprenyyli. Hoitovasteeksi tutkimuksissa katsottiin yleensä > 50 % oirepisteiden alenema masennuksen arviointiasteikolla ja remissioksi tietyn katkaisupistemäärän alittaminen hoidon lopussa. Hoitovaste oli tutkimuksista arvioitavissa yhteensä 662 potilaalla ja remissio 570 potilaalla.

Sekä hoitovasteen (RR = 1,86, 95 % luottamusväli 1,49–2,30; NNT = 4,2) että remission (RR = 1,41, 95 % luottamusväli 1,11–1,80; NNT = 8,4) todennäköisyys oli suurempi masennuslääkkeitä kuin lumetta saaneilla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Toisessa tutkimuksessa «Nemeroff CB, Evans DL, Gyulai L ym. Double-blind, ...»2 masennuslääke (paroksetiini ad 50 mg/vrk, imipramiini ad 150 mg/vrk tai lume) liitettiin satunnaistetusti litiumhoitoon (117 potilasta). Hoitovastetta mitattiin HAM-D-asteikolla (Hamiltonin depression arviointiasteikko9, jolla hoitovasteen katsottiin toteutuneen, jos loppupisteet olivat < 7).

Hoitovasteen saavutti 45,5 % paroksetiiniryhmässä, 38,9 % imipramiiniryhmässä ja 34,9 % lumeryhmässä (ns.). Matalan (< 0,8) s-Li-potilailla HAM-D-pisteet vähenivät molempia lääkeaineita käyttävillä enemmän kuin lumeella, mutta korkean s-Li:n ryhmässä eroa ei ilmennyt. Matalankaan s-Li:n ryhmässä hoitovasteosuudet (paroksetiini 52,6 %, imipramiini 36,8 % ja lume 31,5 %) eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi. Paroksetiini osoittautui imipramiinia paremmin siedetyksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tuoreessa 26-viikon tutkimuksessa «Sachs GS, Nierenberg AA, Calabrese JR ym. Effectiv...»3 masennuslääke (bupropioni, paroksetiini) tai lume liitettiin mielialan tasaajaan depressiivisillä kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I (n = 240) ja tyypin II (n = 114) potilailla. SCID-haastattelussa (Structured Clinical Interview) todettu vähintään 8 viikkoa jatkunut normaali mieliala oli hoitovasteen osoitus. Vastekriteerit täyttävien prosenttiosuuksia verrattiin ryhmien välillä.

Kestävä voinnin koheneminen todettiin 23,5 % masennuslääkeryhmässä ja 27,3 % lumeryhmässä (p = 0,40), joten masennuslääkkeistä ei saatu lisähyötyä. Vasteen saaneiden osuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin I (25,4 %) ja tyypin II (20,4 %) potilaiden välillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Naturalistisessa tutkimuksessa (STEP-BD) «Goldberg JF, Perlis RH, Ghaemi SN ym. Adjunctive a...»4 verrattiin hoitovasteen nopeutta ja haittavaikutuksia kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksoa sairastavilla potilailla, joilla oli kaksi tai useampia samanaikaista maniaoiretta. Yhteensä 145 potilaalla oli liitännäishoitona jokin masennuslääke. 190 potilaalla ei ollut masennuslääkettä mielialan tasaajan kanssa tutkimuksen alkaessa.

Masennuslääke ei nopeuttanut toipumista, mutta kolmen kuukauden seurannassa masennuslääkeryhmässä esiintyi merkittävästi vaikeampia maniaoireita kuin ei-masennuslääkeryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

Masennuslääkkeiden teho kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa on kiistanalainen kysymys.

Ensimmäisessä tutkimuksissa «Gijsman HJ, Geddes JR, Rendell JM ym. Antidepressa...»1 oli yhteensä 779 potilasta mutta viisi eri masennuslääkettä, joista Suomessa on tällä hetkellä käytössä vain kaksi.

Toisessa tutkimuksessa «Nemeroff CB, Evans DL, Gyulai L ym. Double-blind, ...»2 vähenemä HAM-D-pisteissä tuki käsitystä, että matalan s-Li:n ryhmän potilaat hyötyivät masennuslääkkeen liittämisestä hoitoon lumetta enemmän, mutta vasteosuuksissa ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

Kolmas tutkimus «Sachs GS, Nierenberg AA, Calabrese JR ym. Effectiv...»3 suurehkolla aineistolla (jossa vastekriteeri oli tiukka) ei tue käsitystä, että masennuslääkkeen liittämisestä mielialan tasaajaan olisi hyötyä kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.

Neljännessä naturalistisessa tutkimuksessa «Goldberg JF, Perlis RH, Ghaemi SN ym. Adjunctive a...»4 korkean maniariskin 335 potilaalla liitännäishoito masennuslääkkeillä ei nopeuttanut toipumista, mutta lisäsi maniaoireiden vaikeutta.

Kirjallisuutta

  1. Gijsman HJ, Geddes JR, Rendell JM ym. Antidepressants for bipolar depression: a systematic review of randomized, controlled trials. Am J Psychiatry 2004;161:1537-47 «PMID: 15337640»PubMed
  2. Nemeroff CB, Evans DL, Gyulai L ym. Double-blind, placebo-controlled comparison of imipramine and paroxetine in the treatment of bipolar depression. Am J Psychiatry 2001;158:906-12 «PMID: 11384898»PubMed
  3. Sachs GS, Nierenberg AA, Calabrese JR ym. Effectiveness of adjunctive antidepressant treatment for bipolar depression. N Engl J Med 2007;356:1711-22 «PMID: 17392295»PubMed
  4. Goldberg JF, Perlis RH, Ghaemi SN ym. Adjunctive antidepressant use and symptomatic recovery among bipolar depressed patients with concomitant manic symptoms: findings from the STEP-BD. Am J Psychiatry 2007;164:1348-55 «PMID: 17728419»PubMed