Takaisin

Näönvarainen tarkastus ja kariesvaurioiden luokittelu

Näytönastekatsaukset
Vuokko Anttonen ja Liisa Seppä
10.2.2009

Näytön aste: B

Kariesvaurioiden aktiivisuutta ja niiden syvyyttä voidaan arvioida suhteellisen luotettavasti näönvaraisella tarkastuksella käytettäessä standardoitua luokittelujärjestelmää.

Vuonna 1998 julkaistussa tutkimuksessa «Ekstrand KR, Ricketts DN, Kidd EA ym. Detection, d...»1 selvitettiin vuonna 1995 kehitetyn standardoidun luokittelujärjestelmän toistettavuutta purupintakarieksen diagnosoinnissa. Tutkittavat olivat tanskalaisia varusmiehiä, joilla oli suussaan poistettavaksi määrättyjä viisaudenhampaita. Tutkijoina oli kaksi kokenutta hammaslääkäriä. Kumpikin tutki 35 hampaan purupinnan sen jälkeen, kun se oli ensin puhdistettu pyöröharjalla. Purupinnan tila arvioitiin 7-luokkaisella luokittelujärjestelmällä, joka perustui purupinnan ulkonäköön ennen kuivausta ja kuivauksen jälkeen. Mikäli diagnoosit olivat erilaisia, lopullinen luokittelu sovittiin yhteisesti keskustelemalla. Tarkastuksen jälkeen hampaista otettiin röntgenkuva. Kariesvaurion etenemisen seuraamiseksi tarkastus toistettiin 4 kuukauden kuluttua samalla tavoin kuin ensimmäisellä kerralla. Sen jälkeen hampaat poistettiin ja niistä tehtiin histologiset leikkeet. Leikkeistä otetuista kuvista mitattiin mahdollisen kariesvaurion suurin syvyys. Vaurion aktiivisuus määritettiin polarisaatiomikroskoopilla. Kariesvaurioiden histologisen ja näönvaraisen tarkastuksen avulla määritetyn syvyyden välinen korrelaatiokerroin oli 0.75 (p < 0.0001) ja röntgenologisen ja histologisen tarkastuksen välinen 0.81 (p < 0.0001). Näönvaraisessa ja histologisessa tarkastuksessa määritetyn kariesvaurion aktiivisuuden välinen korrelaatiokerroin oli 0.88 (p < 0.001).

Johtopäätöksenä esitettiin, että hammaslääkäri kykenee silmämääräisen tarkastuksen perusteella määrittämään luotettavasti kariesvaurion syvyyden ja aktiivisuuden.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 1998 julkaistussa 3 vuotta kestäneessä kliinisessä tutkimuksessa «Nyvad B, Machiulskiene V, Baelum V. Reliability of...»2 käytettiin Nyvadin kehittämää 10-luokkaista luokittelujärjestelmää, jossa kariesvauriot luokiteltiin sen mukaan, olivatko ne eteneviä vai pysähtyneitä sekä oliko niissä kudoskatoa vai ei. Hammastarkastus suoritettiin käyttäen näönvaraista tarkastusta ja sondia. Tutkijoina toimi kaksi hammaslääkäriä. Kariesrekisteröinnin toistettavuuden mittaamiseksi kumpikin teki kerran vuodessa 50 lapselle hammastarkastuksen kahdesti (yhteensä 7 kaksoistarkastusta tutkijaa kohti). Tulokset olivat yhtenevät 94.3–96.2 %:ssa havainnoista. Tutkijoiden sisäiset kappa-arvot vaihtelivat välillä 0.74–0.85 ja tutkijoiden väliset kappa-arvot välillä 0.78–0.80. Tutkijoiden välisistä erimielisyyksistä 81.6 % koski kariesvaurioita joissa ei ollut kudoskatoa.

Johtopäätös oli, että näönvarainen kariesvaurion aktiivisuuteen perustuva luokittelumenetelmä on luotettava silloinkin, kun mukaan otetaan ne vauriot, joissa kudoskatoa ei vielä ole havaittavissa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Ekstrand KR, Ricketts DN, Kidd EA ym. Detection, d...»1: Se, että näönvaraiseen tarkastukseen osallistui kaksi tutkijaa, saattoi lisätä sen luotettavuutta verrattuna tavanomaiseen yhden hammaslääkäriin tekemään tarkastukseen.

Kirjallisuutta

  1. Ekstrand KR, Ricketts DN, Kidd EA ym. Detection, diagnosing, monitoring and logical treatment of occlusal caries in relation to lesion activity and severity: an in vivo examination with histological validation. Caries Res 1998;32:247-54 «PMID: 9643366»PubMed
  2. Nyvad B, Machiulskiene V, Baelum V. Reliability of a new caries diagnostic system differentiating between active and inactive caries lesions. Caries Res 1999;33:252-60 «PMID: 10343087»PubMed