Takaisin

Laserfluoresenssi kariesvaurioiden havainnoinnin apuna

Näytönastekatsaukset
Vuokko Anttonen
12.8.2014

Näytön aste: C

Laserfluoresenssimittaus kliinisen tutkimuksen lisänä saattaa helpottaa kariesvaurioiden havainnointia.

Ruotsissa vuonna 2013 tehdyn systemaattisen kirjallisuuskatsauksen «Twetman S, Axelsson S, Dahlén G ym. Adjunct method...»1 tavoitteena oli arvioida olemassa olevan kirjallisuuden pohjalta kariesvaurioiden havainnoinnissa käytettyjen uusien menetelmien luotettavuutta. Näyttö menetelmän tarkkuudesta luokiteltiin vahvaksi (luotettavat tutkimukset, joissa ei havaittu tuloksia heikentäviä tekijöitä), kohtalaiseksi (tutkimukset hyvätasoisia tai tasoltaan kohtalaisia sisältäen yksittäisiä, lopputulosta heikentäviä tekijöitä), rajoittuneeksi (tutkimukset hyvätasoisia tai tasoltaan kohtalaisia sisältäen lopputulosta heikentäviä tekijöitä) tai riittämättömäksi (kirjallisuuden perusteella näyttö riittämätön tai sitä ei ole, tutkimukset ovat heikkotasoisia tai tulokset ovat ristiriitaisia).

Katsaukseen otettiin mukaan 17 tutkimusta, joissa oli tutkittu laserfluoresenssimenetelmää kariesvaurioiden havainnoinnissa. Poimintaehdot täyttävistä tutkimuksista viisi oli toteutettu poistetuilla hampailla ja 12 oli kliinistä tutkimusta. In vitro tutkimuksista yksi oli korkeatasoinen ja kaksi tasoltaan kohtalaista. Näiden tutkimusten perusteella menetelmän sensitiivisyys (kyky havaita vauriot) ja spesifisyys (kyky todeta hammas terveeksi) olivat 70–80 %. Menetelmän sensitiivisyys oli hyvä sekä kiille- että dentiinivaurioiden suhteen. Kiillevaurioiden suhteen ongelmana olivat väärät positiiviset löydökset. Kliinisistä tutkimuksista, jotka pääosin raportoivat löydöksiä pysyvien ja maitohampaiden purupinnan vaurioista, yksi oli korkeatasoinen, neljä tasoltaan kohtalaista ja seitsemän huonoa.

Pysyvien hampaiden purupintojen dentiiniin ulottuvien vaurioiden havainnoinnissa sensitiivisyys (75 %) oli spesifisyyttä (55 %) parempi, eli ongelmana oli väärien positiivisten suuri osuus. Maitohampaissa spesifisyys (95 %) oli sensitiivisyyttä (73 %) parempi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Twetman S, Axelsson S, Dahlén G ym. Adjunct method...»1: Katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten taso oli vain kohtalainen ja löydökset osin ristiriitaisia.

Kirjallisuutta

  1. Twetman S, Axelsson S, Dahlén G ym. Adjunct methods for caries detection: a systematic review of literature. Acta Odontol Scand 2013;71:388-97 «PMID: 22630355»PubMed