Takaisin

Koulussa annettava harjausneuvonta ja plakin määrä hampaiden pinnoilla

Näytönastekatsaukset
Mirkka Järvinen
13.8.2014

Näytön aste: B

Koulussa harjausneuvontaa saaneilla henkilöillä saattaa olla vähemmän plakkia hampaiden pinnoilla kuin henkilöillä, jotka eivät ole saaneet koulussa harjausneuvontaa.

Vuonna 2005 tehtiin Teheranissa, Iranissa ryvässatunnaistettu kontrolloitu tutkimus «Yazdani R, Vehkalahti MM, Nouri M ym. School-based...»1, jonka tarkoituksena oli selvittää 12 viikon mittaisen opetusohjelman vaikutusta hampaiden pinnoilla olevan plakin määrään 15-vuotiailla (n = 417). Ohjelma sisälsi joko kirjallista materiaalia (n = 148) tai opetusvideon (n = 139). Kontrolliryhmä (n = 130) ei saanut lainkaan ohjausta. Sekä kirjallinen materiaali että video käsittelivät samoja asioita: suun terveyden tärkeys, plakin merkitys, suositusten mukainen hampaiden harjaus ja lankaus, ruokavalio ja fluorihammastahnan käyttö. Koeryhmän oppilaat täyttivät viikon ajan päiväkirjaa suunhoitotottumuksistaan 4. ja 8. viikolla.

Lähtötilanteessa kaikilla oppilailla oli plakkia. Seuranta-ajan päättyessä plakin määrä oli vähentynyt 84 % kirjallisen materiaalin ryhmän, 77 % opetusvideoryhmän ja 41 % kontrolliryhmän oppilaista. Koeryhmien oppilailla oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän plakkia indeksihampaissa kuin kontrolliryhmän oppilailla. Plakki väheni vähintään 50 % 58 %:lla kirjallisen materiaalin ryhmään kuuluneista (p< 0,001), 37 %:lla (p< 0,001) opetusvideo ryhmässä ja 10 % kontrolliryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Campinassa, Brasiliassa tehtiin satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, kontrolloitu tutkimus «Zanin L, Meneghim MC, Assaf AV ym. Evaluation of a...»2, jonka tarkoituksena oli selvittää 15 kuukauden mittaisen opetusohjelman vaikutusta suun terveyteen 6-vuotiailla kariesaktiivisilla lapsilla (n = 60). Kontrolliryhmän oppilaat (n = 30) saivat harjausohjausta ryhmässä sekä fluorikäsittelyn kerran vuodessa. Koeryhmän (n = 30) oppilaat osallistuivat ensimmäisen kuukauden aikana neljälle 30 minuuttia kestävälle 10 hengen ryhmäluennolle. Luentojen aiheet olivat 1) suun anatomia, toiminta ja merkitys; ensimmäisten pysyvien poskihampaiden tunnistaminen, 2) tavallisimmat suun sairaudet, syyt ja seuraukset, 3) ruoka ja suuhygienia ja 4) oikea harjaustekniikka. Luennoilla käytettiin keskustelun lisäksi multimediaa ja nukketeatteria. Koeryhmän oppilaat osallistuivat kolmen kuukauden välein harjausohjaukseen sekä erilaisiin motivaatioita aktivoiviin tapahtumiin.

Seuranta-ajan päättyessä koeryhmän oppilailla oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän plakkia (PI 0,60) kuin kontrolliryhmän oppilailla (PI 0,93, p < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Parnamirimissa, Brasiliassa tehtiin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus «de Farias IA, de Araújo Souza GC, Ferreira MA. A h...»3, jonka tarkoituksena oli selvittää neljän kuukauden mittaisen opetusohjelman vaikutusta suun terveyteen 7–15-vuotiailla koululaisilla (n = 247). Koeryhmän lapset (n = 132) osallistuivat kahdeksaan hammaslääkärin toteuttamaan ja tunnin kestävään tilaisuuteen. Materiaalina ohjauksessa käytettiin kuvia, hammasmalleja ja erilaisia pelejä. Kontrolliryhmän lapset (n = 115) eivät saaneet ohjausta. Loppumittaukset tehtiin kuukausi opetusohjelman päättymisen jälkeen.

Lopputilanteessa koeryhmän lapsilla oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän plakkia kuin kontrolliryhmän lapsilla (OR 0,46, luottamusväli 0,24–0,68 p = 0,014).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Yazdani R, Vehkalahti MM, Nouri M ym. School-based education to improve oral cleanliness and gingival health in adolescents in Tehran, Iran. Int J Paediatr Dent 2009;19:274-81 «PMID: 19320914»PubMed
  2. Zanin L, Meneghim MC, Assaf AV ym. Evaluation of an educational program for children with high risk of caries. J Clin Pediatr Dent 2007;31:246-50 «PMID: 19161059»PubMed
  3. de Farias IA, de Araújo Souza GC, Ferreira MA. A health education program for Brazilian public schoolchildren: the effects on dental health practice and oral health awareness. J Public Health Dent 2009;69:225-30 «PMID: 19453867»PubMed