Takaisin

Koulussa annettavan suun terveysneuvonnan vaikutus terveystietoon ja terveyskäyttäytymiseen

Näytönastekatsaukset
Sirpa Järvinen, Anne Hiiri ja Mirkka Järvinen
13.8.2014

Näytön aste: B

Koulussa annettu terveysneuvonta ilmeisesti lisää lasten tietoa suunterveyteen liittyvistä asioista ja ilmeisesti parantaa suunterveyttä edistävää käyttäytymistä.

Parnamirimissa, Brasiliassa tehtiin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus «de Farias IA, de Araújo Souza GC, Ferreira MA. A h...»1, jonka tarkoituksena oli selvittää neljän kuukauden mittaisen opetusohjelman vaikutusta suun terveystietoon 7–15-vuotiailla koululaisilla (n = 247). Koeryhmän lapset (n = 132) osallistuivat kahdeksaan, tunnin kestävään hammaslääkärin toteuttamaan tilaisuuteen. Materiaalina ohjauksessa käytettiin kuvia, hammasmalleja ja erilaisia pelejä. Kontrolliryhmän lapset (n = 115) eivät saaneet ohjausta.

Loppumittaukset tehtiin kuukausi opetusohjelman päättymisen jälkeen. Koeryhmän oppilailla oli tilastollisesti merkitsevästi paremmat suun terveystiedot kuin kontrolliryhmän oppilailla (p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Vuosina 1996–97 tehtiin Isossa-Britanniassa ryvässatunnaistettu kontrolloitu tutkimus «Redmond CA, Blinkhorn FA, Kay EJ ym. A cluster ran...»2, jonka tarkoituksena oli selvittää kuuden kuukauden mittaisen opetusohjelman vaikutusta hampaiden harjaukseen liittyviin tietoihin ja harjausajan pituuteen 12-vuotiailla (n = 2 678). Ohjelma sisälsi kolme 20 minuutin pituista pienryhmätuokiota, joissa annettiin harjausohjausta. Jokainen tutkittava sai hammasharjan, hammastahnaa ja väritabletteja. Koeryhmän oppilaat saivat opetusohjelman ensimmäisenä kuuden kuukauden aikana (varhainen interventioryhmä). Jälkimmäisen puolivuotisjakson aikana kaikki oppilaat kävivät läpi samaisen opetusohjelman (myöhäinen interventioryhmä).

Varhaiseen interventioryhmään kuuluneiden oppilaiden tieto hammassairauksista parani (p < 0,001) ja hampaiden harjausaika piteni (p < 0,05) enemmän kuin myöhäiseen interventioryhmään kuuluneilla lapsilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kiinalaisissa kouluissa toteutettiin vuosina 1998–2001 terveysneuvontaohjelma «Petersen PE, Peng B, Tai B ym. Effect of a school-...»3, johon osallistuivat kuuden koulun ensimmäisten luokkien oppilaat (n = 918). Kolme kouluista valittiin koeryhmään, jossa oppilaat saivat terveysneuvontaa ja ohjattua harjausopetusta. Koeryhmän koulujen ohjelmasta vastasivat opettajat, jotka olivat saaneet yhteisessä työpajassa tietoa suun terveydestä ja sen edistämisestä. Lisäksi opettajat saivat käsikirjan sekä terveysneuvontaan liittyvää opetusmateriaalia, joiden avulla terveysneuvonta toteutettiin. Lasten äitejä rohkaistiin olemaan mukana harjausopetuksen aikana. Kontrollikouluissa terveysneuvontaa ei annettu.

Kolmen vuoden seurannan jälkeen koeryhmän koulujen oppilaat harjasivat hampaansa fluorihammastahnalla useammin (p < 0,05) ja söivät harvemmin kakkuja ja keksejä (p < 0,01) kuin kontrolliryhmien oppilaat.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

«de Farias IA, de Araújo Souza GC, Ferreira MA. A h...»1: Paremmin kyselyssä pärjänneet lapset eivät välttämättä kuitenkaan toteuttaneet parempaa suuhygieniaa.

Kirjallisuutta

  1. de Farias IA, de Araújo Souza GC, Ferreira MA. A health education program for Brazilian public schoolchildren: the effects on dental health practice and oral health awareness. J Public Health Dent 2009;69:225-30 «PMID: 19453867»PubMed
  2. Redmond CA, Blinkhorn FA, Kay EJ ym. A cluster randomized controlled trial testing the effectiveness of a school-based dental health education program for adolescents. J Public Health Dent 1999;59:12-7 «PMID: 11396038»PubMed
  3. Petersen PE, Peng B, Tai B ym. Effect of a school-based oral health education programme in Wuhan City, Peoples Republic of China. Int Dent J 2004;54:33-41 «PMID: 15005471»PubMed