Takaisin

Fluorihammastahnan vaikutus hampaiden reikiintymiseen

Näytönastekatsaukset
Hannu Hausen ja Liisa Seppä
13.8.2014

Näytön aste: A

Fluorihammastahnan käyttö vähentää hampaiden reikiintymistä lapsilla ja nuorilla.

Vuonna 2010 julkaistiin järjestelmällinen Cochrane-katsaus «Walsh T, Worthington HV, Glenny AM ym. Fluoride to...»1, «»1 eri vahvuisten fluorihammastahnojen hampaiden reikiintymistä ehkäisevästä vaikutuksesta lapsilla ja nuorilla. Lisäksi selvitettiin, vaikuttavatko aiempi karieskokemus ja harjauksen valvonta fluorihammastahnan reikiintymistä ehkäisevään tehoon.

Tarkasteluun otettiin vähintään vuoden mittaiset kokeelliset tutkimukset, joissa fluorihammastahnaa verrattiin lumetahnaan ja joiden osanottajat olivat enintään 16-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Kirjallisuushaut ulottuivat vuoden 2009 puoliväliin. Lopulliseen analyysiin kelpuutettiin 75 tutkimusta, joista 71:n tuloksia käytettiin katsaukseen sisältyviin meta-analyyseihin. Tarkastelussa mukana olleet tutkimukset oli julkaistu vuosina 1955–2008. Tarkasteltujen hammastahnojen fluoridipitoisuus vaihteli välillä 250–2 800 ppm.

Kun vasteena käytettiin DMFS-kertymää vaihduntahampaistossa, reikiintymistä ehkäisevä vaikutus oli sitä voimakkaampi, mitä suurempi oli tahnan fluoridipitoisuus. Ehkäisyosuus oli lumetahnaan verrattuna 23 % (95 % uskottavuusväli (CrI) 19–27 %), kun fluoridipitoisuus oli 1 000–1 250 ppm, ja 36 % (95 % uskottavuusväli (CrI) 27–44 %), kun pitoisuus oli 2 400–2 800 ppm. Kun fluoridipitoisuus oli 440–550 ppm, reikiintymistä ehkäisevä vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Viitteitä annos-vastesuhteesta havaittiin, mutta se ei kaikin osin ollut tilastollisesti merkitsevä. Niin ikään oli viitteitä siitä, että DMF-pintojen suuri määrä alkutilanteessa ja harjauksen valvonta lisäävät fluorihammastahnan hampaiden reikiintymistä ehkäisevää tehoa, mutta nämä vaikutukset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

SBU:n järjestelmällisessä katsauksessa «Att förebygga karies - En systematisk litteraturöv...»2 tarkasteltiin vuosina 1970–98 julkaistuja tutkimuksia, joissa fluorihammastahnaa oli verrattu joko fluorittomaan tahnaan tai toiseen fluorihammastahnaan. Yli sadasta tutkimuksesta 41 kelpuutettiin lopulliseen analyysiin. Näistä 25 katsottiin todistusvoimaltaan hyviksi tai keskinkertaisiksi.

Niissä saatu ehkäisyosuus vaihteli välillä 22–32 % ja johtopäätöksenä esitettiin, että fluorihammastahna ehkäisee merkittävästi reikiintymistä nuorissa pysyvissä hampaissa.

Hammastahnan fluoripitoisuuden merkitystä oli erikseen tutkittu seitsemässä tutkimuksessa, joissa hammastahnojen fluoripitoisuus vaihteli välillä 1 000–2 500 ppm. Hammastahnan teho lisääntyi 5–10 prosenttiyksikköä, kun pitoisuus nousi 1 000:sta 1 500:een ppm ja edelleen muutaman prosenttiyksikön pitoisuuden noustessa 1 500:sta 2 500:aan ppm.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Walsh T, Worthington HV, Glenny AM ym. Fluoride toothpastes of different concentrations for preventing dental caries in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD007868 «PMID: 20091655»PubMed
  2. Att förebygga karies - En systematisk litteraturöversikt. Statens beredning för medicinsk utvärdering (SBU). SBU-rapport nr 161 (Fluor i tandkräm) 2002:45-54