Takaisin

Fluorihammastahnat ja fluoroosi

Näytönastekatsaukset
Liisa Seppä ja Hannu Hausen
13.8.2014

Näytön aste: B

1 000 ppm tai sitä enemmän fluoridia sisältävän hammastahnan käyttö alle 6 vuoden iässä lisää ilmeisesti jonkin verran fluoroosin esiintymistä pysyvissä etuhampaissa.

Vuonna 1993 aloitettiin Pohjois-Englannissa alueilla, joilla kariesta esiintyi runsaasti, tutkimus «Tavener JA, Davies GM, Davies RM ym. The prevalenc...»1, jonka tarkoituksena oli vähentää pikkulasten hampaiden reikiintymistä. Yhteensä 3 731 lasta perheineen osallistui tutkimukseen. Lapset jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään. Jokaisen lapsen kotiin lähetettiin kolmen kuukauden välein hammastahnaa sekä ohjelehtinen, jossa neuvottiin, miten tahnaa tulisi käyttää. Koeryhmiin kuuluville lapsille lähetettiin joko 440 ppm tai 1 450 ppm fluoria sisältävää hammastahnaa ja kontrolliryhmän muodostivat samanikäiset lapset, jotka eivät saaneet tahnoja. Tahnojen jakelu alkoi, kun lapset olivat 12 kuukauden ikäisiä ja jatkui 5–6 vuoden ikään.

Verrattaessa ryhmiä havaittiin, että hampaiden reikiintyminen oli merkitsevästi kontrolliryhmää vähäisempää vain niillä lapsilla, jotka saivat 1 450 ppm:n tahnaa. Lasten ollessa 8–9-vuotiaita heistä 703 (440 ppm tahnaryhmästä 226, 1 450 ppm tahnaryhmästä 218 ja kontrolliryhmästä 259) osallistui tutkimukseen, jossa pysyvät yläetuhampaat kuvattiin standardoidulla menetelmällä. Valokuvista rekisteröitiin fluoroosi ja muut kiillelaikut käyttäen TF-indeksiä.

Kontrolliryhmässä sellaisten lasten osuus, joilla fluoroosia (TF > 0) havaittiin kosteista hampaista otetuissa valokuvissa, oli 12 %; 440 ppm:n ryhmässä vastaava osuus oli 15 % ja 1 450 ppm:n ryhmässä 17 %. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. TF 3 -asteen fluoroosia esiintyi ainoastaan kolmella lapsella, jotka kaikki olivat 1 450 ppm:n ryhmässä. Ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,03 kosteista ja p < 0,01 kuivista hampaista otetuille valokuville). Ainoallakaan lapsella TF-arvo ei ollut > 3.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Vuonna 1989 julkaistussa RCT-tutkimuksessa «Holt RD, Morris CE, Winter GB ym. Enamel opacities...»2 verrattiin kahden eri vahvuisen hammastahnan tehoa pikkulapsilla Britanniassa. Tutkimus aloitettiin lasten ollessa 2-vuotiaita ja se kesti 3 vuotta. Lapset (n = 2 177) jaettiin satunnaistaen kahteen ryhmään, joista toinen käytti 550 ppm:n ja toinen 1 055 ppm:n vahvuista fluoridihammastahnaa.

Tutkimuksen tuloksena oli, että hampaiden reikiintymisessä ei ollut merkitsevää eroa kahden hammastahnaryhmän välillä. Tutkimukseen osallistuneiden lasten ollessa 8–9-vuotiaita heistä 517 (550 ppm:n ryhmästä) ja 490 (1 055 ppm:n ryhmästä) osallistui fluoroosin esiintymistä selvittävään jatkotutkimukseen. Kontrolliryhmäksi valittiin samanikäisiä samalla alueella asuvia lapsia, jotka eivät olleet osallistuneet tahnatutkimukseen ja joiden fluorihammastahnan käyttöön ei ollut puututtu (n = 519). Lasten vanhemmille lähetettiin kyselylomake, jossa kysyttiin fluorin käyttöä ravintolisänä ja ikää, jolloin lapsi alkoi käyttää fluorihammastahnaa. Kaikille lapsille tehtiin hammastarkastus ja heidän pysyvistä yläetuhampaistaan otettiin valokuvat käyttäen standardoitua menetelmää.

Valokuvista rekisteröitiin fluoroosi ja muut kiillelaikut käyttäen TF-indeksiä. Tutkija ei tiennyt, mihin ryhmään lapset kuuluivat.

Tulokset osoittivat, että kariesvaurioiden esiintymisessä ei ollut merkitsevää eroa kolmen ryhmän välillä. 440 ppm:n ryhmässä fluoroosia (TF ≥ 2) oli 5 %:lla lapsista. 1 050 ppm:n ryhmässä ja kontrolliryhmässä vastaava osuus oli 9 % (p < 0,05). Fluoroosi oli kaikissa ryhmissä valtaosaltaan lievää ja erot pieniä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2013 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Santos AP, Oliveira BH, Nadanovsky P. Effects of l...»3 tutkittiin < 600 ppm:n fluorihammastahnan ja standarditahnan (1 000–1 500 ppm) vaikutusta maitohampaiden reikiintymiseen ja esteettisesti häiritsevän fluoroosin esiintymiseen lapsilla, jotka käyttivät tahnaa 2–5 vuoden iässä. Hakukriteerit täyttäneistä 1 932 tutkimusraportista poimittiin tarkempaan tarkasteluun 159, ja näistä viisi kelpuutettiin varsinaiseen analyysiin. Hammastahnan matala fluoridipitoisuus lisäsi maitohampaiden reikiintymistä verrattuna reikiintymiseen standarditahnan käyttäjillä (RR = 1,13; luottamusväli 1,07–1,20). Pysyvien yläetuhampaiden esteettisesti häiritsevän fluoroosin esiintymisessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa alle 600 ppm fluoridia sisältävän tahnan ja standarditahnan käyttäjien välillä.

Tutkijoiden johtopäätös on, että alle kouluikäisten ei ole syytä käyttää vähän fluoridia sisältäviä hammastahnoja. Standardihammastahnaa on kuitenkin käytettävä vain vähäisessä määrin, ja sen nielemistä on vältettävä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Tavener JA, Davies GM, Davies RM ym. The prevalenc...»1: Kotiin lähetetyn hammastahnan käyttöä ei pyritty arvioimaan.

Kirjallisuutta

  1. Tavener JA, Davies GM, Davies RM ym. The prevalence and severity of fluorosis and other developmental defects of enamel in children who received free fluoride toothpaste containing either 440 or 1450 ppm F from the age of 12 months. Community Dent Health 2004;21:217-23 «PMID: 15470832»PubMed
  2. Holt RD, Morris CE, Winter GB ym. Enamel opacities and dental caries in children who used a low fluoride toothpaste between 2 and 5 years of age. Int Dent J 1994;44:331-41 «PMID: 7822059»PubMed
  3. Santos AP, Oliveira BH, Nadanovsky P. Effects of low and standard fluoride toothpastes on caries and fluorosis: systematic review and meta-analysis. Caries Res 2013;47:382-90 «PMID: 23572031»PubMed