Takaisin

Muu paikallisfluori hammastahnan lisäksi

Näytönastekatsaukset
Kaisu Pienihäkkinen
27.8.2020

Näytön aste: B

Jos hampaiden reikiintymisriski on korkea, paikallinen, ammattilaisen toteuttama fluorikäsittely päivittäisen fluorihammastahnan käytön lisänä ilmeisesti tehostaa reikiintymisen ehkäisyä kouluikäisillä.

Vuonna 2004 julkaistiin järjestelmällinen Cochrane-katsaus «Marinho VC, Higgins JP, Sheiham A ym. Combinations...»1, jossa selvitettiin, tuoko ammattilaisen toteuttama fluoriliuos, -geeli tai -lakkakäsittely lisähyötyä sellaisille lapsille ja nuorille, jotka käyttävät fluorihammastahnaa. Tarkasteluun otettiin vähintään 1 vuoden mittaiset kokeelliset tutkimukset, joiden osanottajat olivat tutkimuksen alkaessa enintään 16-vuotiaita ja joissa paikallinen fluorikäsittely oli tehty vähintään 1 kerran vuodessa. Meta-analyysiin kelpuutettiin 11 tutkimusta, joista ainoastaan 1 tutkimuksessa oli tutkittu alle kouluikäisiä lapsia. Tutkimuksissa käytetyn hammastahnan fluoridipitoisuus oli 1 000–1 250 ppm, ja 3 tutkimuksessa harjaus oli valvottua.

Meta-analyysissa yhteiseksi ehkäisyosuudeksi saatiin 10 % (95 % luottamusväli 2–17 %). Tämän suuruinen reikiintymisen vähennys tarkoittaa, että lapsiväestössä, jossa uusia DMF -pintoja tulee keskimäärin 2,5 vuotta kohti, 4 lapselle pitää tehdä paikallisfluorikäsittely, jotta vältyttäisiin 1 DMF-pinnalta (NNT = 4). Vastaavasti NNT = 13 lapsiväestössä, jossa uusia DMF-pintoja tulee keskimäärin 0,8 vuotta kohti. Kun tutkimukset jaettiin 3 eri ryhmään (hammastahnan lisäksi joko fluorihuuhtelu, fluorigeeli tai fluorilakka), ei tilastollisesti merkitsevää lisähyötyä saatu kuin ryhmässä, joka sai hammastahnan lisäksi fluorilakkaa, mutta tämäkin tulos oli peräisin 1 pienestä tutkimuksesta.

Kirjoittajat päättelivät, että fluorihammastahnaa käyttävillä paikallinen fluorikäsittely on hyödyllistä lapsilla ja nuorilla, joilla uusia DMF-pintoja tulee henkilöä ja vuotta kohti keskimäärin 2 tai enemmän.

Tämä Cochrane-katsaus päivitettiin vuosina 2013 fluorilakkojen «Marinho VC, Worthington HV, Walsh T ym. Fluoride v...»2 ja 2015 fluorigeelien «Marinho VC, Worthington HV, Walsh T ym. Fluoride g...»3 osalta. Kirjoittajat toteavat, että päivitettyjen katsausten johtopäätökset pysyvät samoina kuin alkuperäisessä katsauksessa.

Tulosten mukaan fluorilakalla on huomattava reikiintymistä vähentävä vaikutus sekä pysyvissä että maitohampaissa. Näytön laadun kirjoittajat arvioivat kohtalaiseksi, koska mukana olevista tutkimuksista suurella osalla oli korkea harhan todennäköisyys, ja tutkimukset olivat keskenään heterogeenisia.

Myös fluorigeelien vaikuttavuus on erittäin selkeä pysyvissä hampaissa, ja siihen liittyvän näytön laatu arvioitiin kohtalaiseksi. Maitohampaissa vaikuttavuus arvioitiin myös selkeäksi, mutta näytön laatua kirjoittajat pitävät vaatimattomana, ja se perustui pelkästään 3 tutkimukseen. Maitohampaiden käsittelyssä käytettyjen fluorigeelien osalta puuttuu tietoa myös haittavaikutuksista ja hyväksyttävyydestä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Kommentit

Euroopan lastenhammaslääkärien seuran (EADP) fluoridin käyttöön hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä liittyvät suositukset julkaistiin 2019 «Toumba KJ, Twetman S, Splieth C ym. Guidelines on ...»4. Siinä hammastahnan lisäksi muuta paikallisen fluoridin käyttöä suositellaan erityisesti korkean reikiintymisriskin omaaville lapsille. Tähän luetaan mukaan lapset, joilla on suun terveyteen liittyviä erityisongelmia tai oikomishoito meneillään sekä riskikaudet, kuten hampaiden puhkeamisvaihe.

Fluorilakkaa suositellaan ammattimaiseen käyttöön sekä maitohammasvaiheessa että pysyviin hampaisiin. Lakkaa käytetään 2–4 kertaa vuodessa. Näkyvät ruoanjäänteet ja hammasplakki tulisi poistaa ennen lakkausta. Kliinikon tulee käyttää lakkaa ohuena kerroksena reikiintymisaltteimmille pinnoille ja varhaisten vaurioiden päälle valmistajan ohjeen mukaan. Lasta neuvotaan olemaan syömättä ja juomatta 20–30 minuutin ajan lakkauksesta.

Fluorigeelejä suositellaan käytettäväksi vain pysyvissä hampaissa. Alle 6-vuotiailla nesteen tai geelin nielemisriski on suuri. Siksi hyötyjen ja haittojen arvioinnissa haitta eli fluoroosiriski painottuu. Myös geeliä suositetaan käytettäväksi 2–4 kertaa vuodessa. Näkyvät ruoanjäänteet ja hammasplakki tulisi poistaa hampailta ennen geelikäsittelyä. Ammattimainen käsittely voidaan toteuttaa hyvin sopivilla muoteilla, kun lapsi on istuvassa asennossa ja apuna käytetään imuria. Lasta neuvotaan olemaan syömättä ja juomatta 20–30 minuutin ajan käsittelyn jälkeen.

Kirjallisuutta

  1. Marinho VC, Higgins JP, Sheiham A ym. Combinations of topical fluoride (toothpastes, mouthrinses, gels, varnishes) versus single topical fluoride for preventing dental caries in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD002781 «PMID: 14973992»PubMed
  2. Marinho VC, Worthington HV, Walsh T ym. Fluoride varnishes for preventing dental caries in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD002279 «PMID: 23846772»PubMed
  3. Marinho VC, Worthington HV, Walsh T ym. Fluoride gels for preventing dental caries in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD002280 «PMID: 26075879»PubMed
  4. Toumba KJ, Twetman S, Splieth C ym. Guidelines on the use of fluoride for caries prevention in children: an updated EAPD policy document. Eur Arch Paediatr Dent 2019;20:507-516 «PMID: 31631242»PubMed