Yhdysvaltalainen kohorttitutkimukseen perustuva 581 lapsen aineisto «Tomblin JB, Zhang X, Buckwalter P, ym. The associa...»1 (joista 164:llä oli kielellinen erityisvaikeus; kielellinen suoriutuminen ainakin 2/5 osatestissä alle 10 persentiilin), jonka kielellistä toimintakykyä, lukutaitoa ja käytöshäiriöisyyttä seurattiin noin 8 vuoden ikään. Tähän seurantatutkimukseen osallistuneiden ja osallistumattomien kielellisissä taidoissa tai päättelykyvyssä ei alkututkimuksessa ollut todettu merkittäviä eroja; seurannan alkaessa pIQ:n oli oltava > 84. Verrokkilapset valittiin alkuperäisestä aineistosta satunnaisotannan perusteella. Verrokit, joiden ei-kielellinen päättelykyky oli ollut < 70, jätettiin tästä aineistosta pois.
Kielellistä suoriutumista ja lukutaitoa verrattiin lasten kronologiseen ikään. Diskrepanssia ei-kielelliseen päättelykykyyn verrattuna ei edellytetty eikä myöskään sitä, että ei-kielellinen päättelykyky olisi koeryhmän lapsilla vähintään 85.
Lukivaikeutta todettiin 8 vuoden iässä 52 %:lla lapsista, joilla oli kielellinen erityisvaikeus, ja vain 9 %:lla verrokeista. Käytöshäiriöisyyttä oli kielellisen erityisvaikeuden ryhmässä 29 %:lla ja verrokkiryhmässä 19 %:lla (p < 0,001).
Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tavoitteena oli tutkia kehityksellisen kielihäiriön (develpomental language disorder, DLD) ja sosiaalisten taitojen yhteyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä «Wieczorek K, DeGroot M, Madigan S, ym. Linking Lan...»2. Tietohaku tehtiin kesäkuussa 2021. Mukaan otettiin tutkimukset, jotka 1) käsittelivät 2–12-vuotiaita lapsia, joilla oli kliinisesti merkittävä kielenkehityksen viive, joiden 2) kielellisiä ja 3) sosiaalisia taitoja oli mitattu ja 4) joiden raportointi mahdollisti vaikutuksen suuruuden arvioinnin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Mukaan saatiin 21 tutkimusta, joihin osallistui 6 830 keski-iältään 7,5-vuotiasta tutkittavaa. Valtaosa tutkimuksista oli tehty anglosaksisissa länsimaissa. Mitään tutkimuksista ei arvioitu heikkolaatuiseksi. Meta-analyysi perustui tutkimuksissa raportoituihin vakioimattomiin korrelaatioihin.
Kielellisten ja sosiaalisten taitojen välillä oli tilastollisesti merkitsevä mutta pieni yhteys (r = 0,18; 95 % luottamusväli 0,12–0,24). Tutkimusten välillä oli kuitenkin merkittävää heterogeenisyyttä (I2 = 73,1).
Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tavoitteena oli tutkia lasten kieli- ja oppimishäiriöiden (language and learning disorders, LLD) liittymistä psyykkisen sisäistämisen (kuten ahdistuneisuus ja masentuneisuus) ja ulkoistamisen (kuten aggressiivisuus, sääntöjen rikkominen, käyttäytymisen häiriöt ja uhmakkuus) ongelmiin «Donolato E, Cardillo R, Mammarella IC, ym. Researc...»3. Meta-analyysin sisällytettiin psyykkisen sisäistämisen osalta 50 tutkimusta (3359 LLD-lasta ja 11839 verrokkia, keski-ikä 10,3 vuotta) ja psyykkisen ulkoistamisen osalta 35 tutkimusta (2336 LLD-lasta ja 9363 verrokkia, keski-ikä 9,3 vuotta).
Meta-analyysissa on mahdollista erottaa kielenkehityksen ongelmat ("language impairment", "specific language impairment", "language difficulties", suoriutuminen testeissä tutkimusten välillä vaihdellen korkeintaan 10- tai 25-persentiilin mukainen), ja tässä esitetään vain niitä koskevat tulokset.
Kielellisen kehityksen ongelmat liittyivät psyykkisen sisäistämisen ongelmiin: Hedgesin g 0,494 (95 % luottamusväli 0,376–0,612).
Kielellisen kehityksen ongelmat liittyivät psyykkisen ulkoistamisen ongelmiin: Hedgesin g 0,454 (95 % luottamusväli 0,319–0,589).
Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tavoitteena oli tutkia, onko lapsilla, joiden kielenkehitys on viivästynyt, suurempi käytöshäiriöiden riski kuin tavanomaisesti kehittyvillä lapsilla, ja liittyykö kielenkehityksen viiveisyys enemmän psyykkisen sisäistäminen vai ulkoistamisen ongelmiin «Curtis PR, Frey JR, Watson CD, ym. Language Disord...»4. Mukaan analyysiin otettiin vertailuryhmän sisältävät havaintotutkimukset (N = 47, yhteensä 65 153 tutkittavaa). Vaikutuksen suuruutta kuvaavat tulokset muutettiin analyysia varten Hedgesin g -arvoiksi.
Tulokset:
Kielenkehitykseltään viiveisten lasten ongelmallisen käytöksen mittaustulokset olivat 0,43 SD:tä suurempia kuin verrokkien (95 % luottamusväli 0,34–0,53; 47 tutkimusta).
Kielellisen kehityksen viive liittyi samassa määrin psyykkisen sisäistämisen ja ulkoistamisen ongelmiin.
Englantilaiseen 7267 lapsen (ikä tutkimuksen alussa 4 vuotta 9 kuukautta – 5 vuotta 10 kuukautta) pitkittäiseen kohorttitutkimukseen otettiin mukaan kaikki ne lapset, jotka eivät alkuvaiheessa muodostaneet puhuttuja lauseita (n = 48), 40 % niistä lapsista, joiden kielelliset taidot alkuvaiheessa olivat alle 14. persentiilin ja 4 % kohortin muista lapsista «Goh SKY, Griffiths S, Norbury CF, ym. Sources of v...»5. Lapset tutkittiin uudestaan 1:n ja 3 vuoden kuluttua tutkimuksen alusta. Vuoden kohdalla kutsutuista 636 lapsesta tutkimukseen saatiin 529 ja 3 vuoden kohdalla kutsutuista 499 lasta. Osalla lapsista oli kognitioon vaikuttava ongelma.
DLD-tasoisten lasten (-1,5 SD tai alle) sosiaaliset, emotionaaliset ja käytöksen (social, emotional, and behavioral, SEB) ongelmat olivat yleisempiä kuin kielenkehitykseltään tavanomaisten lasten ongelmat. Kielellisten taitojen yhteys SEB-vaikeuksiin oli kuitenkin U-muotoinen, ja yhteys voimistui niillä, joiden kielelliset taidot olivat keskimääräistä parempia.