Takaisin

ENG-vieritestilaitteen herkkyys ja spesifisyys ENMG-tutkimukseen nähden

Näytönastekatsaukset
Iris Pasternack
22.4.2013

Näytön aste: C

ENG-vieritesti saattaa antaa samansuuntaisia tuloksia kuin ENMG-tutkimus potilailla, joilla on tyypillisen rannekanavaoireyhtymän oireet ja löydökset.

Medianushermon johtumisen tutkimiseen on viime vuosina tuotu myös vastaanotolla käytettäviä laitteita (ENG-vieritestilaitteet). Niiden ajatellaan helpottavan rannekanavaoireyhtymän diagnoosia ja vähentävän elektroneurofysiologian laboratoriossa tehtävän ENMG-tutkimuksen tarvetta. Koska eri laitevalmistajien laitteet mittaavat eri asioita, on syytä tarkastella kunkin laitteen herkkyyttä ja spesifisyyttä erikseen. Mediracer mittaa ainoastaan tuntohermoja, ei motorista vastetta. Mediracerin herkkyyttä ja spesifisyyttä perinteiseen ENMG-tutkimukseen nähden on tutkittu kolmessa tutkimuksessa: Tan 2012 «Tan V, Sandford F, Stevenson M ym. Hand-held nerve...»1, Green 2011 «Green TP, Kallio M, Clarke MRA, Pathak P, Lesonen ...»2 ja Tolonen 2007 «Tolonen U, Kallio M, Ryhänen J ym. A handheld nerv...»3.

Tanin «Tan V, Sandford F, Stevenson M ym. Hand-held nerve...»1 tutkimus vuodelta 2012 on prospektiivinen kohorttitutkimus Isosta-Britanniasta. Eri poliklinikoilta saapui lähetteillä potilaita neurofysiologian klinikkaan tutkittavaksi epäillyn rannekanavaoireyhtymän vuoksi. Komorbiditeetteja ei suljettu pois, joten aineisto edustaa normaalia vastaanoton kirjoa. Sata potilasta ja heidän 200 kättään (160 oireilevaa kättä) tutkittiin kliinisesti, Mediracerillä ja tavanomaisella ENMG-laitteella. Oireilevista käsistä 55 %:ssa oli poikkeava ENMG-löydös. Potilaiden keskimääräinen ikä oli 48 vuotta ja 80 % oli naisia. Tutkijat tarkastelivat laitteiden antamien mittaustulosten korrelaatiota eri vaikeusluokissa.

Mediracerin ja ENMG:n löydökset korreloivat varsin hyvin keskenään (korrelaatio 0,94). Herkkyys oli noin 85 % ja spesifisyys noin 90 % (luvut ovat tutkijoiden ilmoittamia, testin kynnysarvoa ei annettu, eikä tietoja ole raportoitu 2 x 2 taulukon muodossa

Kirjoittajat toteavat, että korrelaatiosta huolimatta käyttäjän tulee olla perillä laitteen rajoituksista. Heidän arvionsa mukaan joka kymmenennellä potilaalla Mediracer-mittauksessa sensorinen aktiopotentiaali (SNAP) puuttuu. Puuttuvan sensorisen vasteen takana voi olla muu sairaus, kuten kaularangan myelopatia tai isoloitu ulnaarinen neuropatia.

Kliinisen neurofysiologin ja käsiterapeuttien yhdistetyn arvion mukaan 35 % potilaista tarvitsi ENMG-tutkimusta Mediracer-tutkimuksen jälkeen, jotta muut sairaudet voidaan sulkea pois

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: potilaiden valikoituminen, puutteet aineiston kuvailussa, sponsoroitu.

Greenin «Green TP, Kallio M, Clarke MRA, Pathak P, Lesonen ...»2 tutkimuksessa oli 63 rannekanavaoireyhtymää todennäköisesti sairastavaa potilasta. Potilaat, joilla oli joku muu sairaus, kuten polyneuropatia, myelopatia tai joku muu perifeerisen hermon vaurio, oli suljettu pois. Potilaiden keskimääräinen ikä oli 52 vuotta, 78 % oli naisia. Kaikille potilaille tehtiin molemmat testit kolmen päivän sisällä. Hoitaville lääkäreille annettiin lyhyt perehdytys Mediracer-laitteen käyttöön, ENMG-tutkimuksen teki kokenut kliininen neurofysiologi; kumpikaan ryhmä ei tiennyt toisen testin tuloksia. Viidessä prosentissa oireilevista käsistä ENMG:ssä todettiin poikkeama.

Mittaustulokset (latenssierot) asetettiin hajontakuvioon ja lineaarista regressioanalyysiä käyttäen todettiin, että laitteiden välillä ei ole systemaattista eroa. Tuloksia ei raportoitu kontingenssitaulukkona, joten herkkyyttä, tarkkuutta ja ennustearvoja ei voinut laskea.

Kirjoittajat toteavat, että Mediracerin mittauslukemat vastaavat ENMG:tä, mutta laitteen rajoitusten vuoksi tutkimus sopii vain varman rannekanavaoireyhtymän seurantaan tai melkein varman rannekanavaoireyhtymän diagnoosin varmistukseen.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Tolosen «Tolonen U, Kallio M, Ryhänen J ym. A handheld nerv...»3oli todennäköisesti rannekanavaoireyhtymä. Potilaat, joilla oli joku muu sairaus, kuten polyneuropatia, myelopatia tai joku muu perifeerisen hermon vaurio, suljettiin pois. Lisäksi käytettiin terveitä verrokkeja. ENMG:n perusteella heidät luokiteltiin viiteen luokkaan (Paduan luokitus): normaali ENMG, lievä, kohtalainen, vaikea ja erittäin vaikea (motorinen) rannekanavaoireyhtymä. Kaikille tehtiin myös ENG-pikatestaus Mediracer-ENG-vieritestilaitteella. Tulokset raportoitiin oikeiden ja väärien vieritestitulosten määränä kussakin ryhmässä.

Kun kaikki positiiviset testitulokset niputettiin yhdeksi luokaksi (IPn laskelma) ja numerot vietiin 2 x 2 taulukkoon, saatiin ENG-vieritestin herkkyydeksi ENMG:hen nähden 0,86 (95 % luottamusväli 0,81–0,91) ja spesifisyydeksi 0,97 (95 % luottamusväli 0,93–0,99).

Tutkimuksen validiteettia rajoittaa se, että populaatio edustaa erikoissairaanhoidon potilaita (käsikirurgian klinikka, yliopistosairaala). Potilaiden ominaisuuksia ja taudinkuvaa ei ollut kuvattu. Molemmat kädet oli testattu, mutta oireilevien käsien osuus ei käy ilmi. Osa tutkittavan testin arvioinneista ei ollut sokkoutettuja ENMG-tuloksen suhteen. Tutkimus oli laitevalmistajan rahoittama.

Stricklandin «Strickland JW, Gozani SN. Accuracy of in-office ne...»4 meta-analyysi vuodelta 2011 kokoaa tiedot NC-Stat-laitteesta, joka testaa sekä motorisia että tuntohermoja. Tutkimusten sisäänottokriteerejä olivat etenevä kohortti, tutkittava testi on vieritestilaitteeseen ohjelmoidulla kynnysarvolla määritelty poikkeava medianushermon distaalinen motorinen latenssi, vertailutestinä ENMG-tutkimus parametrikriteereillä, joissa on mukana medianuksen distaalinen motorinen latenssi, potilaat oireilevia aikuisia, riittävästi tietoa raportoitua 2 x 2 taulukon tekoa varten (puuttuvaa tietoa kyseltiin yhden artikkelin kirjoittajilta) ja sokkoutus siten, että vertailutestin lukijat eivät saaneet olla tietoisia vieritestin tuloksesta. Tutkimusten laatua arvioitiin QUADAS-työkalulla. Yksi tutkimuksen tarkoituksista oli arvioida alkuperäistutkimusten heterogeenisuutta ja sen syitä.

Meta-analyysi sisältää viisi tutkimusta vuosilta 2000–2008. Potilaiden keskimääräinen ikä vaihteli 44 ja 55 vuoden välissä. Tutkittavia oireilevia käsiä oli yhteensä 448, mediaani 78 per tutkimus. Kahdessa tutkimuksessa potilaat olivat leikkausarvioon menossa, muissa tutkimuksissa potilasjoukko oli perusterveydenhuollon aineistoa. Keskimäärin joka toisella tutkittavalla oli vertailutestin mukaan rannekanavaoireyhtymä (mediaani 0,56; vaihteluväli 0,21–0,90). Tutkimusten laatu oli tutkijoiden mukaan hyvä; puutteita oli erityisesti tulosten raportoinnissa. Tutkittavan testin tulosten puuttuminen raportoitiin kolmessa tutkimuksessa ja se vaihteli välillä 5,8–8,5 %.

Yhdistetty herkkyys (pooled sensitivity) oli 0,88 (95 % luottamusväli 0,83–0,91) ja spesifisyys 0,93 (95 % luottamusväli 0,88–0,96). Sensitiivisyyksien heterogeenisuus oli alhainen alkuperäistutkimuksissa, mutta spesifisyysarvoissa korkeampi. Heterogeenisuutta selittivät muun muassa erilaisuudet tautikirjossa (runsaasti neuropatiaa yhdessä tutkimuksessa) ja vertailutestin käytetyissä kynnysarvoissa. Yhdistetty diagnostinen vedonlyöntisuhde (pooled diagnostic odds ratio, DOR) oli 62,0 (95 % luottamusväli 30,1–127). Alkuperäistutkimusten DOR-luvut olivat homogeenisia.

Kirjoittajat toteavat, että ison DOR-luvun perusteella vieritesti erottelee varsin hyvin ENMG-positiiviset negatiivisista, mutta diagnostiseen tehokkuuteen vaikuttaa myös taudin ennakkotodennäköisyys, joka rannekanavaoireyhtymän tyypillisen taudinkuvan vuoksi voi olla aika korkea. Kun kaksi spesialistia tulkitsee ENMG:n tuloksen, heidän arvioidensa keskinäinen vastaavuus on samaa luokkaa kuin ENG-vieritestin ja ENMG:n tulosten vastaavuus.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Tan V, Sandford F, Stevenson M ym. Hand-held nerve conduction device in carpal tunnel syndrome: a prospective study. Muscle Nerve 2012; 45:635-41PMID: 22499088
  2. Green TP, Kallio M, Clarke MRA, Pathak P, Lesonen V, Tolonen U. Carpal tunnel syndrome d iagnosis: validation of a clinic-based nerve conduction measurement device. J. Biomedical Science and Engineering 2011;4:280-6
  3. Tolonen U, Kallio M, Ryhänen J ym. A handheld nerve conduction measuring device in carpal tunnel syndrome. Acta Neurol Scand 2007;115:390-7 «PMID: 17511847»PubMed
  4. Strickland JW, Gozani SN. Accuracy of in-office nerve conduction studies for median neuropathy: a meta-analysis. J Hand Surg Am 2011;36:52-60 «PMID: 21131139»PubMed