Takaisin

Epätyypilliset (uudemmat) psykoosilääkkeet ja mielialan tasaajat kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheen hoidossa nuorilla

Näytönastekatsaukset
Mauri Marttunen
24.5.2013

Näytön aste: C

Epätyypilliset psykoosilääkkeet lienevät tehokkaampia kuin mielialan tasaajat nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheen hoidossa.

Systemaattiseen katsaukseen «Liu HY, Potter MP, Woodworth KY ym. Pharmacologic ...»1 koottiin 28 avointa ja 16 satunnaistettua lumekontrolloitua nuorten manian hoitoa epätyypillisin psykoosilääkkein tai mielialantasaajin koskevaa tutkimusta. Hoidon tehoa arvioitiin ensisijaisesti YMRS-summapistemäärän laskulla. Lisäksi arvioitiin hoitovaste eri tutkimusten kirjoittajien määrittelemällä tavalla, useimmiten YMRS-summapistemäärän vähintään 50 % laskulla. Hoidon vaikutusta arvioitiin erikseen avointen ja lumekontrolloitujen tutkimusten osalta.

Tutkimus sisälsi epätyypillisiä psykoosilääkkeitä koskevia tutkimuksia seuraavasti: aripipratsoli (2 avointa, 2 kaksoissokkotutkimusta), olantsapiini (3 avointa, 1 kaksoissokkotutkimus), ketiapiini (3 avointa, 3 kaksoissokkotutkimusta), risperidoni (2 avointa, 1 kaksoissokkotutkimusta), tsiprasidoni (1 avoin, 1 kaksoissokkotutkimus). Tutkimuksiin osallistui yhteensä 1 474 potilasta. Avoimissa tutkimuksissa hoitovaste oli keskimäärin 53 %, kaksoissokkotutkimuksissa 66 %. Kaikissa lumekontrolloiduissa tutkimuksissa aktiivisen lääkkeen teho oli tilastollisesti merkitsevästi lumetta parempi.

Tutkimus sisälsi ”perinteisiä” mielialan tasaajia koskevia tutkimuksia seuraavasti: litium (4 avointa tutkimusta), karbamatsepiini (2 avointa tutkimusta), valproaatti (8 avointa, 3 kaksoissokkotutkimusta). Tutkimuksiin osallistui yhteensä 915 potilasta. Avoimissa tutkimuksissa hoitovaste oli keskimäärin 41 %, kaksoissokkotutkimuksissa 40 %. Valproaattihoitoa koskeneessa lumekontrolloiduissa tutkimuksissa ei todettu tilastollisesti merkitsevää tehoeroa lumeeseen verrattuna. Toisessa valproaattia koskeneista kontrolloiduista tutkimuksista valproaatin teho oli ketiapiinia huonompi, toisessa ei todettu eroa litiumiin.

Muita mielialan tasaajia koskevia tutkimuksia tutkimus sisälsi seuraavasti: lamotrigiini (1 avoin tutkimus), okskarbatsepiini (1 kaksoissokkotutkimus), topiramaatti (2 avointa tutkimusta yhdistettynä epätyypilliseen psykoosilääkkeeseen, 1 kaksoissokkotutkimus). Tutkimuksiin osallistui yhteensä 244 potilasta. Avoimissa tutkimuksissa hoitovaste oli keskimäärin 43 %, kaksoissokkotutkimuksissa 39 %. Kaikissa lumekontrolloiduissa tutkimuksissa aktiivisen lääkkeen teho oli tilastollisesti merkitsevästi lumetta parempi. Okskarbatsepiinia ja topiramaatia koskeneissa lumekontrolloiduissa tutkimuksissa ei todettu tilastollisesti merkitsevää tehoeroa lumeeseen verrattuna.

Aineiston meta-analyysissa YMRS-summapistemäärän keskimääräinen lasku oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi epätyypillisiä psykoosilääkkeitä käyttäneillä tutkittavilla (-16,8) kuin mielialan tasaajia käyttäneillä (”perinteiset” mielialan tasaajat -10,99, muut mielialan tasaajat -11,03). Lumekontrolloitujen tutkimusten hoitovasteen OR oli 2,24 osoittaen suurempaa todennäköisyyttä aktiivista lääkettä käyttäneiden kuin lumetta käyttäneiden ryhmissä. Erillisessä analyysissa todettiin epätyypilliset psykoosilääkkeet ryhmänä mielialantasaajia tehokkaammiksi (p = 0,02).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattiseen katsaukseen «Correll CU, Sheridan EM, DelBello MP. Antipsychoti...»2 koottiin 9 satunnaistettua lumekontrolloitua nuorten manian hoitotutkimusta. 5 tutkimusta (yhteensä 1 140 potilasta) koski epätyypillisiä psykoosilääkkeitä (1 aripipratsolia, 1 olantsapiinia, 1 ketiapiinia, 1 risperidonia, 1 tsiprasidonia), 4 (yhteensä 469 potilasta) mielialantasaajia (1 valproaattia ja litiumia, 1 valproaattia, 1 okskarbatsepiinia, 1 topiramaattia). Hoidon tehoa arvioitiin ensisijaisesti YMRS-summapistemäärän laskulla. Lisäksi arvioitiin hoitovaste (YMRS-summapistemäärän lasku ≥ 50 %) ja remissio (YMRS-summapistemäärä ≤ 12).

Kaikissa epätyypillisiä psykoosilääkkeitä koskevissa tutkimuksissa aktiivisen lääkkeen teho (YMRS-summapistemäärän lasku tutkimuksen aikana) oli tilastollisesti merkitsevästi lumetta parempi (vaikutuksen suuruus 0,65; 95 % luottamusväli 0,53–0,78). Hoitovasteen NNT oli 4,0 (95 % luottamusväli 3,3–5,3), remission NNT 3,7 (95 % luottamusväli 3,1–4,7).

Mielialan tasaajia koskevissa tutkimuksissa aktiivisen lääkkeen teho (YMRS-summapistemäärän lasku tutkimuksen aikana) oli vain yhdessä (valproaattia koskeneessa) tilastollisesti merkitsevästi lumetta parempi. Ryhmänä vaikutuksen suuruus mielialan tasaajilla oli 0,24; 95 % luottamusväli 0,06–0,41. Hoitovasteen NNT oli 7,8 (95 % luottamusväli 4,7–24,4), remission NNT:tä ei voitu arvioida.

Vaikutuksen suuruus (YMRS-summapistemäärän keskimääräisenä laskuna arvioituna) oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi epätyypillisiä psykoosilääkkeitä käyttäneillä tutkittavilla kuin mielialan tasaajia käyttäneillä. Hoitovasteen NNT-luvut eivät poikenneet tilastollisesti merkitsevästi psykoosilääkkeitä ja mielialan tasaajia käyttäneiden ryhmien välillä. Painon nousu ja väsymys olivat yleisempiä epätyypillisiä psykoosilääkkeitä käyttäneillä tutkittavilla kuin mielialan tasaajia tai lumetta käyttäneillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Liu HY, Potter MP, Woodworth KY ym. Pharmacologic ...»1: Systemaattinen katsaus sisälsi sekä lapsia että nuoria koskevia tutkimuksia. Epätyypilliset psykoosilääkkeet näyttivät ryhmänä olevan mielialantasaajia tehokkaampia. Vain harvoissa tutkimuksissa arvioitiin tutkittujen lääkkeiden tehoa masennusoireisiin.

«Correll CU, Sheridan EM, DelBello MP. Antipsychoti...»2: Systemaattinen katsaus sisälsi sekä lapsia että nuoria koskevia tutkimuksia. Epätyypilliset psykoosilääkkeet näyttivät ryhmänä olevan mielialantasaajia tehokkaampia. Epätyypillisten psykoosilääkkeiden – erityisesti olantsapiinin – käyttöön liittyvä painon nousu tulee ottaa huomioon suunniteltaessa pitkäkestoista hoitoa.

Kirjallisuutta

  1. Liu HY, Potter MP, Woodworth KY ym. Pharmacologic treatments for pediatric bipolar disorder: a review and meta-analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2011;50:749-62.e39 «PMID: 21784295»PubMed
  2. Correll CU, Sheridan EM, DelBello MP. Antipsychotic and mood stabilizer efficacy and tolerability in pediatric and adult patients with bipolar I mania: a comparative analysis of acute, randomized, placebo-controlled trials. Bipolar Disord 2010;12:116-41 «PMID: 20402706»PubMed