Takaisin

Haavanhoitotarvikkeet kroonisten haavojen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Annikki Vaalasti
14.1.2014

Näytön aste: A

Mikään haavasidos tai paikallishoitoaine ei ole toista tehokkaampi, jos tuote on valittu oikein haavatyypin mukaan.

Laajassa vuoteen 1997 ulottuvassa systemoidussa katsauksessa «Bradley M, Cullum N, Nelson EA ym. Systematic revi...»1 selvitettiin haavan paikallishoitoon käytettyjen valmisteiden ja haavasidosten vaikutusta haavan paranemiselle kroonisten haavojen hoidossa. Hakulähteinä oli 19 tietokantaa (muun muassa MEDLINE, EMBASE, CINAHL ja Cochrane) sekä näiden ulkopuolelle jääviä haavanhoidon julkaisusarjoja. Ainoastaan satunnaistetut kontrolloidut sekä prospektiiviset kontrolloidut tutkimukset kelpuutettiin analysoitaviksi.

Kroonisen alaraajahaavan hoitoa käsitteleviä artikkeleita löytyi 60 kpl. Niiden perusteella kirjoittajat totesivat, että ei ole olemassa selvää tutkimusnäyttöä tietyn haavasidoksen tai paikallishoitoaineen tehokkuudesta toiseen verrattuna.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuoteen 2006 ulottuvassa Cochrane-katsauksessa «Nelson EA, Bradley MD. Dressings and topical agent...»2, «»1 käytiin läpi tutkimuksia haavasidosten ja paikallishoitoaineiden tehosta valtimoperäisen alaraajahaavan hoidossa. Hakulähteinä olivat Cochrane Wounds Group Specialised Trial Register (vuoteen 2002), Cochrane Peripheral Vascular Diseases Group (vuoteen 2006) ja Cochrane Central Register of Controlled trials (Issue 4, 2006). Ainoastaan satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ja kontrolloidut kliiniset tutkimukset kelpuutettiin mukaan. Yksi tutkimus kelpuutettiin analysoitavaksi.

Katsauksen perusteella ei ole tutkimuspohjaista näyttöä siitä, että paikallishoitovalmisteen tai haavasidoksen valinta vaikuttaa valtimoperäisen alaraajahaavan paranemiseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuoteen 2006 ulottuvassa Cochrane-katsauksessa «Palfreyman SJ, Nelson EA, Lochiel R ym. Dressings ...»3, «»2 käytiin läpi tutkimuksia erilaisten haavanhoitoaineiden ja sidosten tehoa laskimoperäisen alaraajahaavan paranemisessa. Hakulähteinä olivat Cochrane Wounds Group Specialised Register, Cochrane Central Register of Controlled trials (Issue 1, 2006) ja useita sähköisiä tietokantoja vuoteen 2005 asti. 42 kriteerit täyttävää satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta kelpuutettiin analyysiin. Tutkituista tuotteista 23 oli hydrokolloideja, 6 vaahtosidoksia, 4 alginaatteja, 6 hydrogeelejä ja 3 sekalaisia sidoksia.

Mikään tuote ei ollut toista parempi, kun verrattiin parantuneiden haavojen määriä kompressiohoidon lisänä.

Katsauksen kirjoittajat toteavat, että tutkimusaineistot olivat hydrokolloidisidoksia lukuun ottamatta niin pieniä, että merkitykselliset erot eivät tule esiin. Kirjoittajat suosittavat hinnaltaan edullisten, haavapintaan tarttumattoman haavasidoksen käyttöä, ellei ole muuta erityistä syytä (haavaerityksen määrä, potilaan hoitomyöntyvyys, jne.).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuoteen 2012 asti ulottuvassa Cochrane-katsauksessa «Jull AB, Walker N, Deshpande S. Honey as a topical...»4, «»3 arvioitiin tutkimuksia, jotka käsittelivät hunajan käyttöä akuutin ja kroonisen haavan paranemisessa. Hakulähteinä olivat tietokannat MEDLINE, EMBASE ja CINAHL sekä Cochrane Wounds Group Specialised Register, CENTRAL ja useita sähköisiä tietokantoja. 25 hakuehdot täyttävää randomisoitua tai quasirandomisoitua tutkimusta löytyi. 3 tutkimusta käsitteli akuutteja haavoja, 12 palovammoja.

2 tutkimusta käsitteli laskimoperäisen haavan hoitoa hunajasidoksella kompressiohoidon lisänä. Hunajasidos ei lisännyt laskimoperäisen haavan paranemista (RR1,15, 95 % luottamusväli 0,96–1,38).

Vuoteen 2012 ulottuvassa Cochrane-katsauksessa «O'Meara S, Martyn-St James M. Alginate dressings f...»5, «»4 haettiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia alginaattisidoksen tehosta laskimoperäisen haavan hoidossa tietokannoista MEDLINE, EMBASE, CINAHL ja Cochrane.

Analysoitaviksi kelpuutettiin viisi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (295 potilasta). Yhdessä tutkimuksessa verrattiin erityyppisiä alginaattivalmisteita toisiinsa (20 potilasta), kolmessa tutkimuksessa alginaattisidosta verrattiin hydrokolloidisidokseen (215 potilasta) ja yhdessä tutkimuksessa alginaattisidosta verrattiin tavalliseen ei-tarttuvaan haavasidokseen (60 potilasta). Kolmessa tutkimuksessa potilaita seurattiin 6 viikkoa, kahdessa 12 viikkoa.

Kahden alginaattisidosta hydrokolloidisidokseen vertaavan tutkimuksen potilaat (84) yhdistettiin meta-analyysiin, missä täydellisen paranemisen riskisuhde oli 0,42 (95 % luottamusväli 0,14–1,21).

Katsauksen kirjoittajat toteavat, että nykyisen tutkimustiedon perusteella ei voida sanoa, onko alginaattisidos enemmän vai vähemmän tehokas laskimohaavan hoidossa kuin hydrokolloidisidos tai ei-tarttumaton haavasidos.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Vuoteen 2012 ulottuvassa Cochrane katsauksessa «O'Meara S, Martyn-St James M. Foam dressings for v...»6 haettiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia erityyppisten vaahtosidosten vaikutuksesta laskimoperäisen haavan paranemiseen MEDLINE-, EMBASE-, CINAHL- ja Cochrane-tietokannoista. Kaksitoista satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (1023 potilasta) kelpuutettiin analysoitaviksi. Viidessä tutkimuksessa (418 potilasta) verrattiin vaahtosidosta hydrokolloidisidokseen. Tehoeroa näiden välillä ei voitu osoittaa parantuneiden haavojen määrässä 12 ja 16 viikon hoidon jälkeen (RR1.00, 95 % luottamusväli 0,81–1,22).

Tilastollisesti merkittävää eroa parantuneiden haavojen määrissä tai sivuvaikutusten määrissä ei myöskään voitu osoittaa tutkimuksissa, missä vaahtosidosta verrattiin rasvaharsoon, hydrofobiseen sidoksen tai viskoosisidokseen. Katsauksen kirjoittajat toteavat, että nykyisen vähäisen ja laadultaan osin huonon tutkimustiedon perusteella vaahtosidokset eivät ole tehokkaampia verrattuna muihin sidoksiin laskimoperäisen haavan paranemisessa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Bradley M, Cullum N, Nelson EA ym. Systematic reviews of wound care management: (2). Dressings and topical agents used in the healing of chronic wounds. Health Technol Assess 1999;3:1-35 «PMID: 10683589»PubMed
  2. Nelson EA, Bradley MD. Dressings and topical agents for arterial leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2007;(1):CD001836 «PMID: 17253465»PubMed
  3. Palfreyman SJ, Nelson EA, Lochiel R ym. Dressings for healing venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD001103 «PMID: 16855958»PubMed
  4. Jull AB, Walker N, Deshpande S. Honey as a topical treatment for wounds. Cochrane Database Syst Rev 2013;(2):CD005083 «PMID: 23450557»PubMed
  5. O'Meara S, Martyn-St James M. Alginate dressings for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD010182 «PMID: 23633381»PubMed
  6. O'Meara S, Martyn-St James M. Foam dressings for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2013;5:CD009907 «PMID: 23728697»PubMed