Takaisin

Glukokortikoidien käyttö virusinfektion aiheuttaman uloshengitysvaikeuden ehkäisyssä lapsilla

Näytönastekatsaukset
Johanna Immonen
12.6.2014

Näytön aste: A

Glukokortikoidi-inhalaatiot eivät ole tehokkaita virusinfektion aiheuttaman uloshengitysvaikeuden ehkäisyssä lapsilla.

Glukokortikoidien käytöstä virusinfektion aiheuttaman uloshengitysvaikeuden hoidossa lapsilla on julkaistu Cochrane-katsaus vuonna 2009 «McKean M, Ducharme F. Inhaled steroids for episodi...»1, «»1. Katsaukseen oli hyväksytty viisi satunnaistettua, sokkoutettua ja lumekontrolloitua tutkimusta, joista ensimmäinen oli tehty vuonna 1990 ja viimeinen vuonna 1999. Virusperäinen vinkuna määritettiin sairaudeksi, jossa oli esiintynyt ainakin kaksi vinkunajaksoa liittyen kliinisesti todettuun virusinfektioon, mutta vinkunajaksojen välillä ei ollut ollenkaan tai vain vähäisiä oireita. Tutkimuksessa arvioitiin vinkunajaksojen vaikeusastetta, tiheyttä, kestoa ja vanhempien hoitovalintoja. Kahdessa työssä «Wilson N, Sloper K, Silverman M. Effect of continu...»2, «Doull IJ, Lampe FC, Smith S ym. Effect of inhaled ...»3 käytettiin matalaa inhaloitavaa ylläpitoannosglukokortikoidia ja kolmessa työssä «Wilson NM, Silverman M. Treatment of acute, episod...»4, «Connett G, Lenney W. Prevention of viral induced a...»5, «Svedmyr J, Nyberg E, Thunqvist P ym. Prophylactic ...»6 suuriannoksista inhaloitavaa glukokortikoidia kuurimaisesti virusinfektioiden aikana.

Kahdessa työssä «Wilson N, Sloper K, Silverman M. Effect of continu...»2, «Doull IJ, Lampe FC, Smith S ym. Effect of inhaled ...»3 oli samanlainen tutkimussuunnitelma: tutkimukseen otettiin lapsia, joilla oli esiintynyt lievää vinkunaa 2–5 viimeisimmän ylähengitystieinfektion aikana. Heillä ei ollut ollenkaan tai vain lieviä vinkunaoireita episodien välillä. Näistä ensimmäisessä työssä «Doull IJ, Lampe FC, Smith S ym. Effect of inhaled ...»3 lapset olivat 7–9-vuotiaita, heistä ihonpistotestein tutkittuina atoopikkoja oli 50 % glukokortikoidi- ja 42 % lumeryhmässä. Joillakin lapsilla oli jo astmadiagnoosi, mutta heidän oireensa olivat lieviä. Tässä työssä annettiin beklometasonia 400 µg/vrk jauheinhalaattorilla 6 kuukauden ajan.

Toisessa työssä «Wilson N, Sloper K, Silverman M. Effect of continu...»2 lapset olivat 0,7–6-vuotiaita, heistä glukokortikoidiryhmässä oli positiivinen atopiatausta perheessä 67 %:lla ja lumeryhmässä 42 %:lla. Myöskään näillä lapsilla ei ollut kroonisen astman oireita. Tässä työssä annettiin budesonidia 400 µg/vrk tilanjatkeella 4 kuukauden ajan.

Käytettäessä matalaa inhaloitavaa ylläpitoannosglukokortikoidia näissä töissä ainoaksi eroksi hoito- ja lumeryhmien välille tuli steroidiryhmällä olleet paremmat FEV1-arvot, mutta mitään eroa oraalisen glukokortikoidin tarpeessa tai sairaalahoidoissa ei tullut esille.

Kolmessa työssä «Wilson NM, Silverman M. Treatment of acute, episod...»4, «Connett G, Lenney W. Prevention of viral induced a...»5, «Svedmyr J, Nyberg E, Thunqvist P ym. Prophylactic ...»6 käytettiin kuureina annettavaa inhaloitavaa glukokortikoidia. Kahdessa ensimmäisessä työssä lapset olivat 1–5-vuotiaita, mahdollista atopiaa ei raportoitu. Ensimmäisessä työssä «Connett G, Lenney W. Prevention of viral induced a...»5 lääkkeenä käytettiin budesonidia 1 600–3 200 µg/vrk, kunnes lapset olivat oireettomia 24 tuntia. Seuranta-aika oli 6 kuukautta. Toisessa työssä «Wilson NM, Silverman M. Treatment of acute, episod...»4 lääkkeenä käytettiin beklometasonia 2 250 µg/vrk 5 vuorokauden ajan kahden vuoden seuranta-aikana. Kolmannessa työssä «Svedmyr J, Nyberg E, Thunqvist P ym. Prophylactic ...»6 lapset olivat 1–3-vuotiaita, joista 46 %:lla glukokortikoidiryhmässä, ja 41 %:lla lumeryhmässä oli atopia (kohonneena IgE-arvona tutkittuna). Lääkkeenä käytettiin budesonidia 1 600 µg/vrk ensimmäisen kolmen vuorokauden ajan ja sen jälkeen 800 µg/vrk seuraavat seitsemän vuorokautta seuranta-ajan oltua vuoden. Tutkimusanalyysissä arvioitiin oraalisen glukokortikoidin tarvetta, päivystyskäyntejä, sairaalahoitoja, alahengitystieoireiden esiintymistä, bronkodilataattoreiden tarvetta, keuhkofunktioita sekä vinkunaepisodien tiheyttä ja pituutta.

Kun käytettiin suuriannoksista inhaloitavaa glukokortikoidia kuurimaisesti virusinfektioiden aikana, oraalista glukokortikoidia vaativien vinkunaepisodien määrä väheni 33 %:lla, mutta tätäkään eroa ei saatu tilastollisesti merkittäväksi. Sairaalahoitoa tarvitsevien lasten määrissä ei ollut eroa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. McKean M, Ducharme F. Inhaled steroids for episodic viral wheeze of childhood. Cochrane Database Syst Rev 2000;(2):CD001107 «PMID: 10796596»PubMed
  2. Wilson N, Sloper K, Silverman M. Effect of continuous treatment with topical corticosteroid on episodic viral wheeze in preschool children. Arch Dis Child 1995;72:317-20 «PMID: 7763063»PubMed
  3. Doull IJ, Lampe FC, Smith S ym. Effect of inhaled corticosteroids on episodes of wheezing associated with viral infection in school age children: randomised double blind placebo controlled trial. BMJ 1997;315:858-62 «PMID: 9353508»PubMed
  4. Wilson NM, Silverman M. Treatment of acute, episodic asthma in preschool children using intermittent high dose inhaled steroids at home. Arch Dis Child 1990;65:407-10 «PMID: 2189367»PubMed
  5. Connett G, Lenney W. Prevention of viral induced asthma attacks using inhaled budesonide. Arch Dis Child 1993;68:85-7 «PMID: 8435016»PubMed
  6. Svedmyr J, Nyberg E, Thunqvist P ym. Prophylactic intermittent treatment with inhaled corticosteroids of asthma exacerbations due to airway infections in toddlers. Acta Paediatr 1999;88:42-7 «PMID: 10090546»PubMed