Takaisin

Vaikuttava terveysohjaus

Näytönastekatsaukset
Mirkka Järvinen
13.8.2014

Näytön aste: A

Motivoiva haastattelu on vaikuttava ohjausmenetelmä, kun tavoitteena on muuttaa terveyskäyttäytymistä.

Vuonna 2005 julkaistussa systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissä «Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T ym. Motivational ...»1 arvioitiin motivoivan haastattelun vaikuttavuutta eri terveysongelmien yhteydessä. Vuosina 1991–2004 julkaistuista 15 516 artikkelista 72 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta otettiin lähempään tarkasteluun. Näistä 19 sisällytettiin meta-analyysiin. Motivoivan haastattelun vaikuttavuus verrattuna perinteiseen ohjaukseen osoitettiin 74 % tutkimuksista (53/72). Vaikuttavuutta mitattiin tutkimuksissa esimerkiksi terveyskäyttäytymisen muutoksena, rasva-arvojen paranemisena, painon laskuna tai tupakoinnin lopettamisena. Menetelmällä ei raportoitu olevan haitallisia tai ei-toivottuja vaikutuksia. Motivoiva haastattelu voi olla vaikuttava jo lyhyillä, 15 minuutin tapaamisilla. Useampi kuin yksi tapaaminen lisää vaikuttavuutta.

Meta-analyysin perusteella motivoivalla haastattelulla on tilastollisesti merkitsevä vaikutus erilaisissa terveysongelmissa, joihin elämäntavat liittyvät. Vaikutuksen suuruutta kuvaava tunnusluku (combined effect estimate) raportoitiin painoindeksille (n = 1 140, 0,72 p = 0,0001, 95 % luottamusväli 0,33–1,11) ja kolesterolille (n = 1 358, 0,27 p = 0,0001, 95 % luottamusväli 0,20–0,34).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsissa vuosina 2006–2007 tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Jönsson B, Ohrn K, Oscarson N ym. The effectivenes...»2 selvitettiin yksilöllisesti suunnitellun, motivoivaan haastatteluun perustuvan ohjauksen vaikutusta aikuisten (n = 113) suunterveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Kontrolliryhmä (n = 56) sai perinteisen ohjauksen yksilöllisen tarpeen mukaan ja tarvittavan hoidon. Koeryhmä (n = 57) sai motivoivaan haastatteluun perustuvaa, yksilöllisen tarpeen mukaan räätälöityä ohjausta yhteensä seitsemällä tapaamisella sekä tarvittavan hoidon.

Vuoden seuranta-ajan päättyessä koeryhmän potilailla oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän plakkia koko hampaistossa (p < 0,001) ja hammasväleissä (p < 0,001). Molemmissa ryhmissä noin 90 % potilaista harjasi hampaansa kahdesti päivässä koko tutkimuksen ajan. Seuranta-ajan päättyessä koeryhmän potilaat puhdistivat tilastollisesti merkitsevästi useammin hammasvälit kuin kontrolliryhmän potilaat (79 % / 59 %, p = 0,021).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kanadassa, Brittiläisessä Kolumbiassa, tehtiin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus «Harrison R, Benton T, Everson-Stewart S ym. Effect...»3, jonka tarkoituksena oli selvittää motivoivan haastattelun vaikutusta pikkulasten hampaiden reikiintymisen (ECC) ehkäisyssä 6–18 kuukauden ikäisillä, Etelä-Aasiasta muuttaneilla lapsilla (n = 240). Kontrolliryhmän lasten äidit (n = 118) saivat kirjasen ja katsoivat 11 minuuttia pitkän videon. Koeryhmän äidit (n = 122) saivat edellisten lisäksi yhden motivoivaan haastatteluun perustuvan 45-minuuttisen ohjauskeskustelun. Heille soitettiin yhteensä kuusi seurantapuhelua seuraavan kuuden kuukauden aikana ja lähetettiin kaksi postikorttia. Molempien ryhmien äitejä neuvottiin viemään lapsi kahdesti vuodessa hampaiston fluorikäsittelyyn.

Kahden vuoden seuranta-ajan päättyessä DMFS-arvo oli koeryhmän lapsilla (3,52) tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin kontrolliryhmän lapsilla (7,59, p = 0,001). Koeryhmän lapset saivat useammin fluorikäsittelyn (3,81 kertaa) kuin kontrolliryhmän lapset (0,25 kertaa, p = 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T ym. Motivational ...»1: Systemoidun katsauksen ja meta-analyysin [R1] perusteella motivoivan haastattelun avulla saavutetaan myönteisiä vaikutuksia terveyteen riippumatta siitä, ovatko ongelmat psykologisia vai fysiologisia. Motivoiva haastattelu sopii käytettäväksi elämäntavoista johtuviin terveysongelmiin.

«Jönsson B, Ohrn K, Oscarson N ym. The effectivenes...»2: Poissonin regressioanalyysin perusteella kariesvaurioiden ilmaantuvuuteen vaikutti ryhmä, ei fluorikäsittelyjen määrä. Hasardisuhde HR = 0,54, 95 % luottamusväli 0,35–0,84.

Kirjallisuutta

  1. Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T ym. Motivational interviewing: a systematic review and meta-analysis. Br J Gen Pract 2005;55:305-12 «PMID: 15826439»PubMed
  2. Jönsson B, Ohrn K, Oscarson N ym. The effectiveness of an individually tailored oral health educational programme on oral hygiene behaviour in patients with periodontal disease: a blinded randomized-controlled clinical trial (one-year follow-up). J Clin Periodontol 2009;36:1025-34 «PMID: 19930092»PubMed
  3. Harrison R, Benton T, Everson-Stewart S ym. Effect of motivational interviewing on rates of early childhood caries: a randomized trial. Pediatr Dent 2007;29:16-22 «PMID: 18041508»PubMed