Takaisin

Vanhemmille suunnattu lasten hampaiden puhdistusopetus ja hampaiden reikiintyminen

Näytönastekatsaukset
Jorma Jokela
13.8.2014

Näytön aste: C

Vanhemmille suunnattu lasten hampaiden puhdistusopetus ja suuhygienian yksilöllinen kontrollointi (ns. Nexø-metodi) saattaa ehkäistä hampaiden reikiintymistä tehokkaammin kuin hampaiden rutiininomainen tarkastus ja fluoraus 2 tai 4 kertaa vuodessa.

Vuonna 2013 julkaistiin RCT-tutkimukseen perustuva väitöskirjatyö «Vermaire E. Optimizing Oral Health. Towards a tail...»1, jossa verrattiin Nexø-metodin mukaista yksilöllistä toimintatapaa (n = 54) kahteen rutiininomaiseen toimintamalliin. Toisessa kontrolliryhmässä (n = 63) lapset tarkastettiin puolivuosittain, pysyvät poskihampaat pinnoitettiin, ja ne käsiteltiin 1,23 %:lla fluorigeelillä Näiden toimenpiteiden lisäksi toisessa kontrolliryhmässä (IPFA n = 62) fluorikäsittely tehtiin neljä kertaa vuodessa. Kolmevuotisen tutkimuksen alkaessa lapset olivat 6-vuotiaita.

Nexø-metodissa karies ymmärretään paikallisena prosessina. Uskotaan, että reikiintyminen voidaan estää harjaamalla hampaat huolellisesti fluorihammastahnaa käyttäen. Huomio kiinnitetään erityisesti ns. stagnaatiokohtiin, joissa olosuhteet suosivat biofilmin kasvua. Vanhempien yhteistyö, kariesvaurioiden esiintyminen, pysyvien ensimmäisten poskihampaiden puhkeamisvaihe ja niiden purupintojen vaurioituminen muodostavat kriteerit, joista saa joko yksi tai kaksi riskipistettä. Jos lapsi saa maksimipisteet, kutsuväli on yksi kuukausi, minimissään kutsutaan hoitoon yhdeksän kuukauden välein. Muut saavat kutsuajan tältä väliltä pisteytyksen mukaan.

Nexø-metodiryhmässä uusia reikiä syntyi keskimäärin 0,15. Tutkimuksen päättyessä niiden osuus, joilla ei ollut reikiä pysyvissä hampaissa, oli 86,8 %. Kontrolliryhmässä vastaavat luvut olivat 0,47 (p = 0,03) ja 76,6 % sekä IPFA-ryhmässä 0,34 ja 82,2 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Hollannissa tämän ikäiset lapset tarkastetaan ja fluorikäsitellään kahdesti vuodessa, lisäksi poskihampaat pinnoitetaan. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voisiko vaikuttavuutta parantaa lisäämällä fluorikäsittelyjä neljään kertaan vuodessa tai soveltamalla yksilöllistä pelkästään harjausopetukseen perustuvaa toimintatapaa. Suomessa ero Nexø-metodin hyväksi olisi luultavasti suurempi, koska fluorikäsittelyt suunnataan vain riskiyksilöihin ja tarkastuksia tehdään harvemmin.

Kirjallisuutta

  1. Vermaire E. Optimizing Oral Health. Towards a tailored, effective and cost-effective dental care. Väitöskirja. Hollanti. 2013 «http://www.ivorenkruis.nl/userfiles/File/Proefschrift_Erik_Vermaire_final.pdf»1