Takaisin

Kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) fibromyalgian hoidossa

Näytönastekatsaukset
Nora Hagelberg
1.12.2015

Näytön aste: C

Kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) lievittänee fibromyalgiaan liittyvää kipua ja parantanee toimintakykyä pitkäaikaisseurannassa.

Cochrane-katsauksessa «Bernardy K, Klose P, Busch AJ ym. Cognitive behavi...»1, «»1 arvioitiin kognitiivis-behavioraalisten terapioiden vaikutuksia fibromyalgiaan. Lähteinä olivat Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL), MEDLINE, PsycINFO ja SCOPUS (elokuu 2013). Lisäksi tehtiin käsihaku haettujen artikkelien viiteluetteloista, ja meneillään olevia tutkimuksia haettiin tietokannoista www.clinicaltrials.com «http://www.clinicaltrials.com»1 ja www.who.int/ictrp/en «http://www.who.int/ictrp/en»2.

Mukaan otettiin satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa oli tutkittu kognitiivis-behavioraalisten terapioiden (KBT) vaikutuksia fibromyalgiaan lapsilla, nuorilla tai aikuisilla.

Katsaukseen hyväksyttiin 23 tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä 2 031 potilasta. Lapsia ja nuoria oli tutkittu 2 tutkimuksessa ja aikuisia 21 tutkimuksessa. Tutkimusten metodologinen taso oli heikko. Kognitiivis-behavioraalisiin terapioihin (KBT) katsottiin kuuluviksi oppimisterapia (2 tutkimusta), perinteinen KBT (19 tutkimusta) ja itsehoitoon tähtäävä potilasohjaus, joka sisälsi kognitiivisia ja käyttäytymistieteellisiä elementtejä (3 tutkimusta). Terapia katsottiin adekvaatiksi, jos se perustui kognitiivis-behavioraaliseen viitekehykseen ja jos hoidon toteutti tai sitä valvoi tehtävään koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattilainen. Itsehoitoon tähtäävässä potilasohjauksessa hoidon toteuttajaksi hyväksyttiin myös maallikko. Tutkimukset perustuivat henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen (21 tutkimusta), puhelinkontaktiin (1 tutkimus) tai Internetin käyttöön (1 tutkimus). Hoito kesti keskimäärin 10 viikkoa ja 18 tuntia. Kontrolliryhmät saivat ohjausta huomion suuntaamiseen muualle (2 tutkimusta), tavanomaista hoitoa (11 tutkimusta), muuta aktiivista terapiaa (8 tutkimusta) tai olivat jonotuslistalla (2 tutkimusta). Hoidon laatu arvioitiin heikoksi 3 tutkimuksessa, keskinkertaiseksi 12 tutkimuksessa ja hyväksi 9 tutkimuksessa. Kivun voimakkuutta arvioitiin VAS-asteikolla, numeerisella asteikolla, MPQ-kyselyllä tai erilaisten komponenttien yhdistelmäindeksillä. Potilaan omaa käsitystä vajaakuntoisuudesta arvioitiin VAS-asteikolla, osana SF-36-kyselyä, osana MPI-kyselyä, FDI:llä tai hyvinvoinnin indeksillä.

KBT lievitti kipua kontrollihoitoja tehokkaammin hoidon päättyessä; SMD -0,29 (95 % luottamusväli -0,49 – -0,17) ja pitkäaikaisseurannassa (mediaani 6 kuukautta); SMD -0,40 (95 % luottamusväli -0,62 – -0,17) (14 tutkimusta). KBT vähensi koettua vajaakuntoisuutta sekä hoidon päättyessä; SMD -0,30 (95 % luottamusväli -0,51 – -0,08) että pitkäaikaisseurannassa (mediaani 6 kuukautta); SMD -0,52 (95 % luottamusväli -0,86 – 0,18) arvioituna. Ero hoidon keskeyttäneiden määrässä ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

KBT:n sisältö, toteuttamistapa ja hoidon antaja vaihtelivat suuresti tutkimusten välillä.

Kirjallisuutta

  1. Bernardy K, Klose P, Busch AJ ym. Cognitive behavioural therapies for fibromyalgia. Cochrane Database Syst Rev 2013;(9):CD009796 «PMID: 24018611»PubMed