Takaisin

Unilääkkeiden vaikutus autolla ajamiseen

Näytönastekatsaukset
Markku Partinen
3.12.2015

Näytön aste: A

Kaikki Suomessa markkinoilla olevat unilääkkeet heikentävät kykyä ajaa autoa vähintään 5 tuntia lääkkeen ottamisesta. Joidenkin unilääkkeiden, etenkin tsopiklonin, ajokykyä heikentävä vaikutus on yli 10 tuntia.

Hollantilaisessa vaihtovuoroisessa lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Vermeeren A, Riedel WJ, van Boxtel MP ym. Differen...»1 verrattiin tsaleplonin (10 mg), tsopiklonin (7,5 mg), alkoholin ja lumelääkkeen vaikutusta 30:lla keskimäärin 32-vuotiaalla (15 naista ja 15 miestä) terveellä henkilöllä, jotka eivät kärsineet unettomuudesta, ja jotka eivät olleet käyttäneet unilääkkeitä yli 2 viikkoon ennen tutkimusta. Henkilöiden kykyä ajaa oikealla tietokonevarusteisella autolla testattiin aamulla 10 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta, ja heille tehtiin kognitiivista suorituskykyä mittaavia testejä. Veren alkoholipitoisuuden nousu yli 0,3 promillen huononsi kognitiivista suoriutumista ja lisäsi auton sivuttaishuojunnan hajontaa (SDLP; Standard Deviation of Lateral Position), jota pidetään yhtenä luotettavana ajosuoritteen laadun mittarina.

Tsopikloni lisäsi tilastollisesti merkitsevästi auton huojuntaa heikentäen ajokykyä vielä 10–11 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta. Ajosuoritteen huononeminen oli samaa luokkaa kuin silloin, kun henkilö oli 0,5–0,8 promillen humalassa. Tsaleploni ei heikentänyt ajosuoritetta merkitsevästi 10 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Yleisesti käytetty (7,5 mg) tsopikloni voi haitata merkitsevästi autolla ajamista vielä yli 10 tunnin kuluttua lääkkeen nauttimisesta. Tästä on syytä varoittaa unettomia, joille määrätään tsopiklonia. Tutkittavat eivät olleet käyttäneet tsopiklonia pitkään. On mahdollista, että tsopikloniin kehittyy jonkin verran toleranssia, jolloin haitta saattaa olla vähäisempi. Tältä osin tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia. Tutkimuksessa otettiin vain yksi 7,5 mg:n tabletti. Lienee selvää, vaikkei sitä ollut tutkittukaan, että haitat kasvavat annoksen suurentuessa.

Toisessa tutkimuksessa «Leufkens TR, Lund JS, Vermeeren A. Highway driving...»2 Vermeerin työryhmä selvitti gaboksadoolin (15 mg; ei markkinoilla), tsopiklonin (7,5 mg), tsolpideemin (10 mg) ja lumelääkkeen vaikutusta autolla ajamiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn. Tutkimukseen osallistui 25 keskimäärin 31-vuotiasta henkilöä (12 naista). Tutkittavat ottivat lääkettä sokkoutettuna kello 23 aikaan illalla ja toisen annoksen kello 04 aikaan aamuyöllä siten, että he saivat vaikuttavaa lääkettä joko kello 23 tai kello 04 aikaan. Kognitiiviset testaukset tehtiin aamulla kello 7:30–8:30, ja autolla ajettiin aamulla kello 9–10. Näin ollen lääkkeen ottamisesta autolla ajamiseen oli kulunut joko 5–6 tuntia tai 10–11 tuntia.

Illalla kello 23 aikaan otettu tsopikloni (7,5 mg) vaikutti haitallisesti autolla ajamiseen (sivuttaishuojunnan hajonta oli yli 2,4 cm, mikä vastaa noin 0,5 promillen veren alkoholipitoisuutta). Tsolpideemi heikensi merkitsevästi ajokykyä, jos lääke oli otettu aamuyöllä 4,5–5 tuntia ennen autolla ajamista. Sekä tsopikloni että tsolpideemi huononsivat merkitsevästi kognitiivista suorituskykyä 8,5 tunnin kuluttua tehdyissä testeissä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tämä tutkimuksen mukaan Suomessa käytössä olevista unilääkkeistä etenkin tsopikloni voi vaikuttaa haitallisesti autolla ajamiseen vielä 10 tunnin kuluttua lääkkeen nauttimisesta. Tämän tutkimuksen mukaan myös aamuyöllä nautittu tsolpideemi vaikuttaa haitallisesti autolla ajamiseen 5–6 tuntia myöhemmin. Käytännössä tämä tutkimus tarkoittaa sitä, ettei autoa saa lähteä ajamaan ennen puoltapäivää, mikäli unilääkettä otettu aamuyöllä noin kello 4:n maissa.

Bocca työtovereineen vertasi tutkimuksessa «Bocca ML, Marie S, Lelong-Boulouard V ym. Zolpidem...»3 tsolpideemin (10 mg), tsopiklonin (7,5 mg) ja lumelääkkeen vaikutusta ajosimulaattorilla tehtyyn suoritukseen 10 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta yhteensä 16:lla iältään 55–65-vuotiaalla terveellä henkilöllä. Sekä tsolpideemi että tsopikloni lisäsivät tilastollisesti erittäin merkitsevästi simulaattoriauton sivuttaishuojunnan hajontaa (SDLP).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tämä tutkimuksen mukaan myös tsolpideemi voi vaikuttaa haitallisesti autolla ajamiseen 55–65-vuotiailla kuljettajilla. Määrättäessä tsolpideemia tai tsopiklonia yli 55-vuotiaille unettomia on kehotettava välttämään ajamasta autoa ennen kuin unilääkkeen ottamisesta on kulunut selvästi yli 10 tuntia. Tutkittavat eivät olleet käyttäneet unilääkkeitä kroonisesti, joten tuloksia ei voi yleistää suoraan pitkäaikaisesti unilääkkeitä käyttäviin.

Yleinen kommentti:

Myös niin sanotut z-lääkkeet (tsopikloni ja tsolpideemi) vaikuttavat kognitiiviseen suorituskykyyn, eikä niitä tulisi ottaa, mikäli lääkkeen nauttimisen ja autolla ajamisen välillä on alle 8,5 tuntia. Näiden lääkkeiden haitat vaikuttavat tulevan esille herkemmin naisilla kuin miehillä.

Pressman «Pressman MR. Sleep driving: sleepwalking variant o...»4 on käsitellyt laajassa katsauksessaan unilääkkeiden vaikutusta autolla ajamiseen. Pitkän vaikutusajan lisäksi on kirjallisuudessa mainittuna useita tapauksia, jolloin unilääkettä ottanut kuljettaja on lähtenyt ajamaan autoa unissaan. Kyseessä on tulkittu olevan unilääkkeiden aiheuttaman unissakävelyn. Eniten tällaisia tapahtumia on raportoitu tsolpideemin jälkeen. Tsolpideemin metabolia on erilainen naisilla ja miehillä, ja naisilla ei tulisi ylittää 5 mg:n annosta. Tämän takia FDA (Food and Drug Administration, Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto) onkin pienentänyt muun muassa tsolpideemin suositusannoksen naisilla 10 mg:sta 5 mg:aan «Farkas RH, Unger EF, Temple R. Zolpidem and drivin...»5.

Aiemmissa tutkimuksissa nitratsepaamin (10 mg) ja oksatsepaamin (50 mg) on todettu heikentävän merkitsevästi kognitiivista suorituskykyä ja autolla ajokykyä 10–11 tunnin jälkeen lääkkeen ottamisesta «Partinen M, Hirvonen K, Hublin C ym. Effects of af...»6, «Verster JC, Veldhuijzen DS, Volkerts ER. Residual ...»7. Sen sijaan tematsepaami (10–20 mg) ei näyttäisi eroavan merkitsevästi lumelääkkeestä, jos aikaa lääkkeen nauttimisesta on kulunut yli 5,5 tuntia «Farkas RH, Unger EF, Temple R. Zolpidem and drivin...»5. Tästä huolimatta myös tematsepaamia käyttäviä on varoitettava mahdollisista haitoista.

Kirjallisuutta

  1. Vermeeren A, Riedel WJ, van Boxtel MP ym. Differential residual effects of zaleplon and zopiclone on actual driving: a comparison with a low dose of alcohol. Sleep 2002;25:224-31 «PMID: 11905433»PubMed
  2. Leufkens TR, Lund JS, Vermeeren A. Highway driving performance and cognitive functioning the morning after bedtime and middle-of-the-night use of gaboxadol, zopiclone and zolpidem. J Sleep Res 2009;18:387-96 «PMID: 19552733»PubMed
  3. Bocca ML, Marie S, Lelong-Boulouard V ym. Zolpidem and zopiclone impair similarly monotonous driving performance after a single nighttime intake in aged subjects. Psychopharmacology (Berl) 2011;214:699-706 «PMID: 21086117»PubMed
  4. Pressman MR. Sleep driving: sleepwalking variant or misuse of z-drugs? Sleep Med Rev 2011;15:285-92 «PMID: 21367628»PubMed
  5. Farkas RH, Unger EF, Temple R. Zolpidem and driving impairment--identifying persons at risk. N Engl J Med 2013;369:689-91 «PMID: 23923991»PubMed
  6. Partinen M, Hirvonen K, Hublin C ym. Effects of after-midnight intake of zolpidem and temazepam on driving ability in women with non-organic insomnia. Sleep Med 2003;4:553-61 «PMID: 14607350»PubMed
  7. Verster JC, Veldhuijzen DS, Volkerts ER. Residual effects of sleep medication on driving ability. Sleep Med Rev 2004;8:309-25 «PMID: 15233958»PubMed