Takaisin

Unettomuus ja skitsofreniapotilaiden itsemurha-alttius

Näytönastekatsaukset
Tiina Paunio
2.6.2026

Näytön aste: B

Unettomuusoire todennäköisesti lisää skitsofreniapotilaiden itsemurhariskiä.

Meta-analyysin «Miller BJ, McCall WV. Meta-analysis of insomnia, s...»1 mukaan unettomuus on merkittävä skitsofreniaa ja muita kroonisia psykoosisairauksia sairastavien itsemurhariskiä lisäävä tekijä. Meta-analyysi perustui kolmen sähköisen tietokannan (PubMed, PsycInfo, Web of Science) sisältämiin julkaisuihin marraskuuhun 2022 asti. Analysoitavaksi hyväksyttiin ne tutkimukset, joissa oli raportoitu assosiaatioita unettomuusoireen ja itsemurhariskin (itsemurha-ajatukset eli engl. suicidal ideation, itsemurhayritykset tai itsemurhakuolema) välillä skitsofreniaa, skitsofreniformista häiriötä, lyhyttä psykoosisairautta, harhaluuloisuushäiriötä, skitsoaffektiivista häiriötä tai tarkemmin määrittämätöntä psykoottista häiriötä sairastavilla. Tällaisia tutkimuksia löytyi 9, ja ne kattoivat yhteensä 3 229 potilasta. Suurin osa (> 80 %) eri tutkimuksiin osallistuneista potilaista sairasti skitsofreniaa (taulukko «Meta-analyysin tutkimukset muuttujineen....»1).

Taulukko 1. Meta-analyysin tutkimukset muuttujineen.
Tutkimus N 1 2 3 4 5 6 7 8 Ikä (ka.) Miehiä (%) Unettomuus Itsemurhariski
1 = skitsofrenia, 2 = skitsoaffektiivinen häiriö, 3 = skitsofrenia tai skitsoaffektiivinen häiriö, 4 = skitsofreniforminen häiriö, 5 = lyhyt psykoottinen häiriö, 6 = harhaluuloisuushäiriö 7 = muu psykoosi, 8 = tarkemmin määrittämätön psykoosi
CDSS = Calgary Depression Scale for Schizophrenia (# 7: liian varhainen herääminen, # 8:"Oletko tuntenut, ettei elämä ole ollut elämisen arvoista? Oletko koskaan tuntenut halua lopettaa kaiken? Mitä ajattelit mahdollisesti tehdä? Yrititkö todella?"); MADRS = Montgomery-Åsberg Depression Rating Scale, ISI = Insomnia Severity Index; SI = itsemurha-ajatukset (engl. suicidal ideation), BiMA = PROACTIVE biweekly monitoring assessment, BSSI = Beck Scale for Suicidal Ideationa Viimeisten neljän viikon aikana univaikeus (nukkuu liian vähän tai ongelmia yöunessa); b Unettomuuden vaikeusastetta arvioitiin haittatapahtuma-arvion yhteydessä potilaan 4-portaisella Likert-asteikolla: 1 (ei unettomuutta), 2 (lievä), 3 (kohtalainen) ja 4 (vaikea); c Vähintään kolme kertaa viikossa viimeisen vuoden aikana: vaikeus nukahtaa, vaikeus pysyä unessa, liian varhainen herääminen; d Nukahtamisen vaikeus tai unessapysymisen vaikeus; e Unettomuus oireiden poiminta sairauskertomuksista; f Sairauskertomuksesta (etenevästi)
Ayers 2024 401 214 81 67 2 40 24 73 CDSS # 7 sekäa SI (CDSS # 8)
Carruthers 2021 118 80 38 41 57 MADRS # 4 SI (CDSS # 8)
Ketcham 2024 305 305 38 71 Adverse Event Self-reportb SI (BiMA)
Li 2016 388 308 26 14 17 11 12 41 45 Sleep Questionnairec Itsemurhayritys f
Miller 2019 108 52 51 1 4 42 67 ISI BSSI
Miller 2021a 1458 1458 39/41 75/75 CDSS # 7* sekäd SI (CDSS # 8)
Miller 2021b 328 328 45 60 ISI SI (CDSS # 8)
Pompili 2009 40 40 43 95 Takautuvae Itsemurhakuolema
Zhang 2021 83 83 40 54 ISI BSSI
Yhteensä 3229 1703 196 305 68 16 17 11 56

Unettomuuden kartoitus vaihteli eri tutkimuksissa. Vain 3 tutkimuksessa (Miller 2019, 2021b ja Zhang 2021, yhteensä N = 519) käytettiin ISI-mittaria. Tutkimuksesista 2:ssa (Ayers 2024 ja Miller 2021a:n osajoukko, yhteensä N = 999) käytettiin CDSS-skaalan kysymystä liian varhaisesta heräämisestä täydennettynä unen vähyydellä, yöunen ongelmilla tai nukahtamisen tai unessa pysymisen vaikeudella) ja 1 tutkimuksessa (Miller 2021a osajoukko, N = 860) pelkästään CDSS-kysymystä liian varhaisesta heräämisestä. Tutkimuksesista 1:ssä (Carruthers 2021, N = 401) hyödynnettiin MADRS:n kysymystä vähentyneestä yöunesta (vaikeuksia nukahtaa tai lyhyt, pinnallinen tai rauhaton uni) ja 1:ssä (Li 2016, n = 388) kyselyä kroonisista unettomuusoireista (vaikeus nukahtaa tai pysyä unessa, liian varhainen herääminen). Tutkimuksista 1:ssä (Ketcham 2024, N = 305) selvitettiin unettomuutta lääketutkimuksen yhteydessä kysyttynä haittatapahtumana ja 1:ssä (Pompili 2009, N = 40) haettiin unettomuusoireita sairauskertomuksista takautuvasti.

Myös itsemurha-ajatusten riskin määritelmä vaihteli jonkin verran. Tutkimuksesista 4:ssä (Ayera 2024, Carruthers 2021, Milleri 2021a ja Miller 2021, N = 2 305) itsemurha-ajatukset arvioitiin CDSS-skaalalla, 1:ssä (Ketcham 2024, N = 305) BiMA-skaalalla ja 2:ssa (Miller 2019 ja Zhang 2021, yhteensä N = 191) BSSI-skaalalla. Itsemurhayritykset (Li 2016, N = 388) ja toteutuneet itsemurhat (Pompili 2009, N = 40) arvioitiin sairauskertomustietojen perusteella.

Meta-analyysi toteutettiin random effects-metodilla. Unettomuus oli yhteydessä tilastollisesti merkitsevästi sekä lisääntyneeseen itsemurha-ajatusten riskiin (OR = 1,84; 95 % luottamusväli 1,28–2,65, P < 0,01) (7 tutkimusta, joista yksi oli jaettu kahteen analysoitavaan otokseen; N = 2 801) että itsemurhayrityksiin tai -kuolemiin (OR = 5,83; 95 % luottamusväli 2,03–16,68, P < 0,01) (2 tutkimusta, N = 428). Aineistojen välillä oli huomattavaa heterogeenisyyttä itsemurha-ajatusriskin (r2 = 0,19, I2 = 84 %, H2 = 6,1, Cochran Q = 42,8 ja P = 0,00), mutta ei itsemurhayritysten tai kuolleisuuden riskin (r2 = 0,00, I2 = 0 %, H2 = 1,0, Cochran Q = 0,62, P = 0,43) arviossa.

  • Tutkimuksen laatu: kohtalainen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Unettomuus on yhteydessä skitsofreniaa sairastavien itsetuhoajatuksiin ja -yrityksiin sekä toteutuneisiin itsemurhiin. Tutkimus kattoi kirjon skitsofreniaa ja muita niin sanottuja ei-mielialahäiriöpsykooseja sairastavia, mutta suurin osa (> 80 %) eri tutkimuksiin osallistuneista potilaista sairasti skitsofreniaa. Unettomuuden arviossa oli huomattavaa vaihtelua, ja itsemurha-ajatusten riskin arvion meta-analyysissä aineistojen välillä ilmeni merkitsevää heterogeenisyyttä. Meta-analyysiin oli otettu yksi tutkimus mukaan kahteen kertaan (tutkimuksessa oli käytetty kahta eri lopputulosmuuttujaa unettomuusoireiden arvioinnissa), mikä voi aiheuttaa harhan riskin otosjoukon päällekkäisyyden takia. Tutkijat olivat tehneet meta-analyysin myös ilman toista lopputulosmuuttujaa ja raportoivat, ettei se vaikuttanut lopputulokseen. On kuitenkin mahdollista, että tutkimus on painottunut voimakkaammin kuin muut tutkimukset. Tämä ja tutkimuksen merkitsevä heterogeenisyys alentavat näytön luotettavuutta. Kuitenkin kaikissa aineistossa unettomuus lisäsi itsemurhariskiä, ja 7 tutkimuksesta 5:ssä riski oli 95 % luottamusvälillä > 1. Täten heterogeenisyydestä huolimatta näyttö unettomuuden yhteydestä itsemurha-ajatuksiin voidaan arvioida kohtalaiseksi. Näyttö unettomuuden ja itsemurhayrityksien tai toteutuneiden itsemurhien välillä oli kohtalainen perustuen vain kahteen tutkimukseen.

Kirjallisuutta

  1. Miller BJ, McCall WV. Meta-analysis of insomnia, suicide, and psychopathology in schizophrenia. Curr Opin Psychiatry 2023;36(3):156-165 «PMID: 36762664»PubMed