Wiegand työtovereineen (2008) selvitti avoimessa tutkimuksessa «Wiegand MH, Landry F, Brückner T, ym. Quetiapine i...»1 ketiapiinin (25–75 mg) tehoa primaarisesta unettomuudesta kärsivillä. 18 primaarisesta unettomuudesta kärsivän potilaan unta seurattiin 6 viikon ajan. Viikon lääkityskatkon (wash out period) jälkeen potilaat saivat vuoteeseen mennessään ketiapiinia aluksi 25 mg:n annoksen. 7 potilaan annosta suurennettiin vasteen perusteella 50 mg:aan ja 1:n 75 mg:aan. Unta mitattiin unipolygrafialla (unirekisteröinti). Lisäksi subjektiivisia kokemuksia mitattiin Pittsburgh Sleep Quality Index -mittarilla (PSQI) sekä unipäiväkirjan avulla. Kognitiivisia toimintoja mitattiin neuropsykologisella testipatteristolla.
Kokonaisuniaika lisääntyi lähtötilanteen 358,0 (± 61,4) minuutista (SD, standardideviaatio) kahden viikon hoidon jälkeen keskimäärin 406,3 (± 31,8) minuuttiin (p = 0,00) ja kuuden viikon hoidon jälkeen 395,6 (± 62,3) minuuttiin (p = 0,03). Myös unen tehokkuus (unessa olon prosentuaalinen osuus nukkumisajasta) parani hoidon myötä tilastollisesti merkitsevästi. Lähtötilanteessa unen tehokkuus oli 82,6 (± 13,6) %, 2 viikon hoidon jälkeen 90,9 (± 7,0) % (p = 0,01) ja 6 viikon hoidon jälkeen 89,9 (± 8,2) % (p = 0,02). Subjektiivisesti PSQI-lomakkeella mitattuna unen laatu, määrä ja tehokkuus paranivat tilastollisesti merkitsevästi (p = 0,00) sekä 2 että 6 viikon hoidon jälkeen.
Subjektiivinen unen määrä, laatu ja tehokkuus kohenivat enemmän 6 viikon kuin 2 viikon hoidon jälkeen. Tutkijat raportoivat haittavaikutuksina ohimenevää aamuväsymystä ja suun kuivumista. Raportin mukaan neuropsykologisissa testeissä potilaiden suoritukset pääsääntöisesti kohenivat, osassa testeistä tilastollisesti merkitsevästi, eikä yhdenkään testin kohdalla ollut havaittavissa tulosten huononemista.
Tassniyom työtovereineen (2010) selvitti sokkoutetussa, satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Tassniyom K, Paholpak S, Tassniyom S, ym. Quetiapi...»2 ketiapiinin (25 mg) vaikutusta DSM-IV-TR-diagnoosikriteerein määritetystä unettomuudesta kärsivien potilaiden uneen.
Tutkittavat pitivät unipäiväkirjaa viikon ajan ennen tutkimusta ja sen jälkeen 2 viikon tutkimusjakson ajan, jolloin he saivat joko lumetta tai 25 mg ketiapiinia iltaisin.
Yhteensä 16 iältään 25–62-vuotiasta potilasta satunnaistettiin ketiapiini- ja lumeryhmiin. Heistä 13 (7 ketiapiini- ja 6 lumeryhmässä) jatkoi tutkimuksen loppuun saakka. Ketiapiiniryhmässä unen kokonaiskesto lisääntyi tutkimuksen aikana keskimäärin 124,9 minuuttia ja lumeryhmässä keskimäärin 72,2 minuuttia (p = 0,193). Univiive puolestaan väheni ketiapiiniryhmässä keskimäärin 96,2 minuuttia ja lumeryhmässä 23,7 minuuttia (p = 0,07). Kahdella ketiapiinia käyttäneistä potilaista esiintyi suun kuivumista ja unisuutta aamulla, kun taas lumeryhmässä ei raportoitu haittavaikutuksia.
Karsten ym. 2017 «Karsten J, Hagenauw LA, Kamphuis J, ym. Low doses ...»3 vertailivat satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa ristikkäisasetelmassa ketiapiinin 50 mg, mirtatsapiinin 7,5 mg ja lumeen vaikutuksia uneen ja vireyteen tilapäisen unettomuusoireen aikana «Karsten J, Hagenauw LA, Kamphuis J, ym. Low doses ...»3. Aineisto koostui terveistä (N = 28) 18–33-vuotiaista koehenkilöistä, joille mallinnettiin kokeellinen ohimenevä unettomuusoire altistamalla häiriöäänelle. Ulkoisesta häiriötekijästä johtuen unen kesto lyheni ja syvä uni (N3) ja vilkeuni (REM) vähenivät, kun taas valve ja heräämiset unen sisällä lisääntyivät.
Unen rakennetta tutkittiin polysomnografialla ennen lääkitystä, lääkityksen aikana ja ääniärsykkeen aikaansaaman unen häiriytymisen aikana. Kunkin intervention välissä oli neljä vuorokautta väliä. Lisäksi unen subjektiivista laatua tutkittiin Leeds Sleep Evaluluation Questionnaire -kyselyllä. Päiväaikaista vireyttä tutkittiin subjektiivisesti Karolinska sleepiness scale -kyselyllä ja objektivisesti neuropsykologisin testein mittaamalla tarkkaavuutta, reaktioaikaa ja psykomotoriikkaa.
Polysomnografian perusteella kumpikin lääke, ketiapiini (p < 0,01) ja mirtatsapiini (p < 0,001) pidensivät unta ja vähensivät valvetta unijakson sisällä (ketiapiini p < 0,01, mirtatsapiini p < 0,001) ja heräämisiä (ketiapiini p < 0,001, mirtatsapiini p < 0,01) kokeellisesti aiheutetun unettomuusoireen aikana.
Kokeellisessa unettomuudessa unen kesto (TST) lumeella oli 427,8 minuuttia (SD 38,2), ketiapiini pidensi unta 28 minuutilla (unen kesto 455,5 minuuttia, SD 19,4) ja mirtatsapiini pidensi sitä 32 minuutilla (unen kesto 459,8 minuuttia, SD 13,4).
Valvetta unijakson sisällä oli lumeella 38,2 min (SD 29,4), ketiapiinilla 14,6 minuuttia (SD 17,0) ja mirtatsapiinilla 12,6 (10,3). Heräämisten määrä lumeella oli keskimäärin 21,8 (SD 9,4), ketiapiinilla 13,1 (SD 6,4) ja mirtatsapiinilla 14,2 kertaa (SD 6,1).
Ketiapiinin ja mirtatsapiinin vaikutukset unen rakenteeseen kokeellisessa unettomuudessa eivät eronneet toisistaan unen keston (p = 0,10), unijakson sisällä ilmenneen valveen (p = 0,39) eikä heräämisten määrän osalta (p = 0,63).
Eroja lääkkeiden vaikutuksissa unen rakenteeseen kokeellisessa unettomuudessa esiintyi siinä, että vain ketiapiini lisäsi merkitsevästi (p < 0,001) kevyttä unta (N2:n osuus 256,7 minuuttia, SD 33,1) lumeeseen verrattuna (N2:n osuus 221,5 min, SD 27,3) ja vain mirtatsapiini lisäsi merkitsevästi (p < 0,01) syvää unta (N3:n osuus 122 minuuttia, SD 40,6) lumeeseen verrattuna (N3:n osuus 101,3, SD 37,0).
Päiväaikaista vireyttä mittaavilla testeillä arvioituna ketiapiinilla ei ollut merkitseviä vaikutuksia kognitiiviseen suoriutumiseen. Kumpikaan lääke ei vaikuttanut työmuistia ja tarkkaavuutta mittaavassa DSST-testissä (Digit Symbol Substitution Test) suoriutumiseen.
Post-hoc-vertailussa mirtatsapiini lisäsi lumeeseen verrattuna reaktioaikaa 12,4 % ja kaksinkertaisti virheiden määrän samoin kuin tarkkaavuuden herpaantumisen keskimääräisen keston (p < 0,01). Ketiapiinin vaikutukset olivat samansuuntaiset, mutta ei merkitsevät.
Yleisesti ketiapiinilla tehtyjä laadukkaita tutkimuksia unettomuuden hoidossa on vähän suhteessa siihen, että sen käyttö unilääkkeenä on yleistynyt. Tanskassa ketiapiinin aloitus ensimmäisenä unilääkkeenä lisääntyi 9 %:iin, jopa yli kaksinkertaiseksi aiemmasta kymmenessä vuodessa «Osler M, Rosenqvist TW, Wium-Andersen IK, ym. Seda...»4. Ketiapiinin yleistyminen unilääkkeenä näyttäisi olevan kansainvälinen kehityskulku «Valladales-Restrepo LF, Sánchez-Ramírez N, Ospina-...»5, «Carton L, Cottencin O, Lapeyre-Mestre M, ym. Off-L...»6. Suomessa ketiapiinin tavallisin poikkeuskäytön aihe (off label) on unettomuus ja ketiapiini on tavallisimmin määrätty poikkeuskäyttöpsykoosilääke suomalaisille lääkäreille tehdyn kyselyn mukaan «Pentinlehto J. Off-label prescribing of antipsycho...»7.