Takaisin

Amitriptyliini, unen laatu ja seuraavan päivän väsymys terveillä nuorilla miehillä

Näytönastekatsaukset
Markku Partinen
2.6.2026

Näytön aste: B

Amitriptyliinin 75 mg:n ilta-annos todennäköisesti vähentää syvää ja REM-unta ja lisää seuraavan päivän uneliaisuutta terveillä henkilöillä, joilla ei ole unettomuushäiriötä.

Verratakseen essitalopraamin ja amitriptyliinin vaikutusta uneen, päiväväsymykseen ja suorituskykyyn Doerr työtovereineen toteutti saksalaisen yliopiston psykiatrian klinikan unilaboratoriossa lumekontrolloidun satunnaistetun cross-over-tutkimuksen «Doerr JP, Spiegelhalder K, Petzold F ym. Impact of...»1 14 terveellä koehenkilöillä (kaikki 22–25-vuotiaita miehiä). Tutkimus käsitti kolme kahden peräkkäisen yön polysomnografiatutkimusjaksoa (laaja unirekisteröinti) vähintään 7 vuorokauden välein (lähtötaso, cross-over-vaihe ja tutkimuksen loppuvaihe). Koelääke tai lumelääke annettiin kerta-annoksena kunkin tutkimusjakson toisena iltana klo 21. Essitalopraamin annos oli 10 mg ja amitriptyliinin annos 75 mg kerta-annoksena iltaisin. Seuraavan päivän virkeyttä arvioitiin MSLT-mittauksella (Multiple Sleep Latency Test). Lisäksi koehenkilöiden subjektiivista unikokemusta arvioitiin VAS-tyyppisellä (Visual Analogue Scale) unen elvyttävyysarviolla ja moniosioisella virkeysmittarilla (SF-A).

Lumeeseen verrattuna amitriptyliini ei tilastollisesti merkitsevästi vaikuttanut kokonaisnukkumisaikaan, nukahtamisviiveeseen tai yöaikaiseen heräilyyn, mutta se lisäsi kevyen unen (univaihe 2) osuutta (p < 0,001) ja hidasaaltoisen NREM-unen osuutta (p = 0,007), vähensi voimakkaasti REM-unen osuutta (p < 0,001) ja lisäsi voimakkaasti REM-uneen siirtymisen viivettä (p < 0,001). Amitriptyliini lisäsi tilastollisesti merkitsevällä tavalla uupuneisuuden tunnetta kaksi tuntia lääkkeen oton jälkeen ja lyhensi nukahtamisaikaa MSLT-testissä lääkkeenoton jälkeisenä aamuna (p < 0,001). Amitriptyliini heikensi lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkitsevästi seuraavan päivän suoriutumista osassa neuropsykologisia testejä. Subjektiiviseen unikokemukseen amitriptyliinillä ei ollut lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Amitriptyliinin ottamisen jälkeen koehenkilöt (22–25-vuotiaat miehet) "kävivät nukkumaan väsyneinä ja nukkuivat uneksimatta", ja aamullakin "vielä nukutti". Amitriptyliiniä käytettäessä on huomioitava myös sen huomattava antikolinergisyys, mikä vähentää amitriptyliinin turvallisuutta etenkin iäkkäillä. On huomioitava, että tämä tutkimus oli tehty terveillä nuorilla miehillä, joilla ei ollut unettomuushäiriötä. Amitriptyllinistä ei ole satunnaistettuja ja sokkoutettuja tutkimuksia unettomuushäiriön hoidossa.

Kirjallisuutta

  1. Doerr JP, Spiegelhalder K, Petzold F ym. Impact of escitalopram on nocturnal sleep, day-time sleepiness and performance compared to amitriptyline: a randomized, double-blind, placebo-controlled study in healthy male subjects. Pharmacopsychiatry 2010;43:166-73 «PMID: 20603788»PubMed