Cochrane-katsaukseen «Deckx L, De Sutter AI, Guo L, ym. Nasal decongesta...»1, oli hyväksytty 15 tutkimusta, joista vain kolmessa oli verrattu aikuisilla lumekontrolloidusti ja kaksoissokkokokein akuutissa flunssassa nenän tukkoisuuteen vaikuttavia, paikallisesti annosteltujalääkkeitä. Näistä vain yhdessä «Akerlund A, Klint T, Olén L ym. Nasal decongestant...»2 oli käytetty paikallisesti nenään annosteltavaa, toistetusti annosteltua oksimetatsolinia (N = 106 miestä, keski-ikä 20,1 vuotta). Muissa tutkimuksissa oli käytetty suun kautta annosteltua pseudoefedriiniä tai noradrenaliinia..
Oksimetatsoliininenätipan tehokkuuden annosvastetta tutkittiin (kerta-annospipetit 0,1 tai 0,2 ml:n annokset 0,1; 0,25, 0,5 mg/ml) akuuttia nuhaa (oireita esiintynyt kaksi päivää) sairastavalla 106 armeijassa olevilla miehellä (18–28-vuotiaita) verrattuna lumeeseen «Akerlund A, Klint T, Olén L ym. Nasal decongestant...»2. Tutkimuksen koehenkilöt oli satunnaistettu ja tutkimus suoritettiin kaksoissokkokokeena. Annoksen vaikutusta mitattiin ilman virtauksena sieraimissa sekä potilaan kokemien oireiden helpottamisella (skaala 0–3).
Tuloksissa oli havaittavissa selkeä annosvaste. Tilastollisesti merkittävä nenän tukkoisuuden helpottuminen alkoi 1 tunnin kohdalla ja oli havaittavissa suurimmilla annoksilla 7 tunnin ajan annostelun jälkeen. Myös 0,25 mg/ml vaikutus oli havaittavissa 3 tunnin ajan.
Eccles ym. «Eccles R, Eriksson M, Garreffa S ym. The nasal dec...»3 satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin aikuisilla (n = 61, iän keskiarvo 20) lumekontrolloidusti ja kaksoissokkokokein akuutissa flunssassa (oireet havaittavaissa alle 36 tunnissa) nenän tukkoisuuteen vaikuttavaa ksylometasoliinia nenäsuihkeena annosteltuna 3 kertaa päivässä 10 vuorokauden ajan. Tulosta mitattiin ilman virtauksena sieraimissa ja VAS-kyselyillä (tukkoisuus).
Ksylometasoliini avasi tukkoista nenää selvästi paremmin kuin lumeryhmälle annosteltu keittosuolasuihke yhden tunnin kohdalla (384,23 vs 226,42 cm3/s, p < 0,0001 ja VAS-kysely 20,7 vs 31,5 mm, p = 0,03). Vaikutus ilman virtaukseen sieraimissa kesti 10 tuntia. Tutkimuksessa esiintyneet haitat olivat lieviä, eikä niissä ollut eroa tutkimus- ja kontrolliryhmien välillä.
Ecclesin ym. «Eccles R, Pedersen A, Regberg D, ym. Efficacy and ...»4satunnaistetussa ja kaksoissokkoutetussa monikeskustutkimuksessa (tutkimuskeskukset sijaitsivat Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa) verrattiin lumeeseen nenäsuihkeena annosteltavaa nenän tukkoisuuteen vaikuttavaa ksylometatsoliinia (1,0 mg/ml), ipratropiumia (0,6 mg/ml) ja näiden erivahvuisia yhdistelmävalmisteita (ipratropium/ksylometatsoliini 0,6/1 mg/ml, 0,6/0,5 mg/ml) aikuisilla (n = 786), joilla oli havaittavissa flunssan oireita. Potilaat annostelivat yhden suihkeen 3 kertaa päivässä 7 vuorokauden ajan. Potilaat pisteyttivät asteikolla 1–4 lääkkeen vaikutusta vuotavaan nenään ja tukkoisuuteen. Lisäksi he kirjasivat nenäliinojen käyttöä ja haittavaikutuksia päiväkirjaan. Kaikki käytetyt lääkehoidot vähensivät nenän tukkoisuutta ja vuotoa ensimmäisten päivien aikana, ja neljän hoitopäivän jälkeen oireet olivat lähes kadonneet. Hoidon kesto oli keskimäärin 3,1–3,9 vuorokautta. Ipratropiumin ja ksylometatsoliinin yhdistelmävalmisteet olivat tehokkaampia lumeeseen verrattuna yhden vuorokauden kohdalla (P > 0,001, 2,7–2,8 vs. 2,1). Tutkimuksessa esiintyneet haitat olivat lieviä, ja niitä oli eniten pelkkää ipratropiumia käyttäneillä potilailla.
«Eccles R, Eriksson M, Garreffa S ym. The nasal dec...»3: Tutkimukseen osallistuvien määrä oli pieni. Tutkimuksen julkaisijajoukossa oli mukana Novartiksen edustajia. Tärkeintä mahdollista haittavaikutusta, nenän limakalvojen kuivumista, ei oltu arvioitu.
«Eccles R, Pedersen A, Regberg D, ym. Efficacy and ...»4: Kliininen tutkimus oli rahoitettu Nycomed Pharma oy:n tuella. Tutkimuksessa ei ole ilmoitettu tarkempia tilastollisia ryhmien välisiä hajontalukuja.