Takaisin

Nenän tukkoisuutta helpottavien lääkkeiden käyttö aikuisten flunssan hoidossa

Näytönastekatsaukset
Kirsi Pietilä
30.3.2016

Näytön aste: B

Paikallisesti annostellut ksylometatsoliini ja oksimetatsoliini ilmeisesti lievittävät nenän tukkoisuutta flunssan aikana aikuisilla.

Cochrane-katsaukseen «Taverner D, Latte J. Nasal decongestants for the c...»1, «»1 oli hyväksytty seitsemän tutkimusta, joissa verrattiin aikuisilla lumekontrolloidusti ja kaksoissokkokokein akuutissa flunssassa nenän tukkoisuuteen vaikuttavia lääkkeitä. Vain yhdessä tutimuksessa «Akerlund A, Klint T, Olén L ym. Nasal decongestant...»2 oli käytetty paikallisesti nenään annosteltavaa, toistetusti annosteltua oksimetatsolinia (n = 106 miestä, keski-ikä 20,1 vuotta). Muissa tutkimuksissa oli käytetty oraalisesti annosteltua pseudoefedriiniä tai noradrenaliinia.

Oksimetatsoliininenätipan tehokkuuden annosvastetta tutkittiin (kerta-annospipetit 0,1 tai 0,2 ml:n annokset 0,1; 0,25, 0,5 mg/ml) akuuttia nuhaa (oireita esiintynyt kaksi päivää) sairastavalla 106 armeijassa olevilla miehellä (18–28-vuotiaita) verrattuna lumeeseen «Akerlund A, Klint T, Olén L ym. Nasal decongestant...»2. Tutkimuksen koehenkilöt oli satunnaistettu ja tutkimus suoritettiin kaksoissokkokokeena. Annoksen vaikutusta mitattiin ilman virtauksena sieraimissa sekä potilaan kokemien oireiden helpottamisella (skaala 0–3).

Tuloksissa oli havaittavissa selkeä annosvaste. Tilastollisesti merkittävä nenän tukkoisuuden helpottuminen alkoi 1 tunnin kohdalla ja oli havaittavissa suurimmilla annoksilla 7 tunnin ajan annostelun jälkeen. Myös 0,25 mg/ml vaikutus oli havaittavissa 3 tunnin ajan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Eccles ym. «Eccles R, Eriksson M, Garreffa S ym. The nasal dec...»3 satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin aikuisilla (n = 61, iän keskiarvo 20) lumekontrolloidusti ja kaksoissokkokokein akuutissa flunssassa (oireet havaittavaissa alle 36 tunnissa) nenän tukkoisuuteen vaikuttavaa ksylometasoliinia nenäsuihkeena annosteltuna 3 kertaa päivässä 10 vuorokauden ajan. Tulosta mitattiin ilman virtauksena sieraimissa ja VAS-kyselyillä (tukkoisuus).

Ksylometasoliini avasi tukkoista nenää selvästi paremmin kuin lumeryhmälle annosteltu keittosuolasuihke yhden tunnin kohdalla (384,23 vs 226,42 cm3/s, p < 0,0001 ja VAS-kysely 20,7 vs 31,5 mm, p = 0,03). Vaikutus ilman virtaukseen sieraimissa kesti 10 tuntia. Tutkimuksessa esiintyneet haitat olivat lieviä, eikä niissä ollut eroa tutkimus- ja kontrolliryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Taverner D, Latte J. Nasal decongestants for the c...»1: Tutkimukseen osallistuvien määrä oli pieni. Suomessa itselääkityksessä oleva valmistemuoto on erilainen. Tutkimuspopulaatio koostui nuorista miehistä, joten sen sovellettavuus esimerkiksi ikääntyviin henkilöihin voi olla ongelmallista. Vuoden 2009 päivitys on vedetty pois julkaisusta, koska katsausta ei ole pystytty pitämään ajan tasalla.

«Eccles R, Eriksson M, Garreffa S ym. The nasal dec...»3: Tutkimukseen osallistuvien määrä oli pieni. Tutkimuksen julkaisijajoukossa oli mukana Novartiksen edustajia. Tärkeintä mahdollista haittavaikutusta, nenän limakalvojen kuivumista, ei oltu arvioitu.

Kirjallisuutta

  1. Taverner D, Latte J. Nasal decongestants for the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2007;(1):CD001953 «PMID: 17253470»PubMed
  2. Akerlund A, Klint T, Olén L ym. Nasal decongestant effect of oxymetazoline in the common cold: an objective dose-response study in 106 patients. J Laryngol Otol 1989;103:743-6 «PMID: 2671220»PubMed
  3. Eccles R, Eriksson M, Garreffa S ym. The nasal decongestant effect of xylometazoline in the common cold. Am J Rhinol 2008;22:491-6 «PMID: 18655753»PubMed