Cramptonin satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Crampton HJ. Comparison of ketotifen fumarate opht...»1 21–70-vuotiailla (keski-ikä 42,8 vuotta) yhdysvaltalaisilla silmäoireisilla allergiapotilailla verrattiin paikallisen (ketotifeeni) ja systeemisen antihistamiinin (desloratadiinin) sekä näiden yhdistelmän tehoa allergiaoireiden lievittämisessä. Tutkimuksesta oli suljettu pois naiset, jotka saattoivat olla raskaana.

Tutkimuksen 82 henkilöä (55 naista) satunnaistettiin kolmeen ryhmään sen jälkeen, kun he olivat tehneet tutkimuskeskukseen kaksi käyntiä: 1) ketotifeenia sisältävät 0,025-prosenttiset silmätipat 1 tippa 2 kertaa päivässä ja lumetabletti (n = 27) kerran päivässä, 2) lumesilmätipat 1 tippa 2 kertaa päivässä ja desloratadiinitabletti (5 mg) kerran päivässä (n = 27) tai 3) ketotifeenia sisältävät 0,025-prosenttiset silmätipat 1 tippa 2 kertaa päivässä ja desloratadiinitabletti (5 mg) (n = 26) 4 viikon ajan. Potilaista 2 keskeytti tutkimuksen.

Hoitojakson jälkeen (35 ± 3 päivää) potilaille annettiin tutkimuslääkettä (silmätipat molempiin silmiin ja 1 tabletti suun kautta). 2 tuntia tutkimuslääkkeen oton jälkeen potilaille annettiin allergeenia (conjunctival allergen challenge) 1 tippa molempiin silmiin. Käyttäen standardoituja asteikkoja tutkittavat arvioivat kutinaoireita (asteikko 0–4, 0 = ei yhtään oireita – 4 = voimakkaat oireet) 3,5 ja 7 minuutin kuluttua altistuksesta, silmien valumista ja luomien turvottelua 10,15 ja 20 minuutin kuluttua altistuksesta sekä nenäoireita (vuotaminen, kutina, aivastaminen, tukkoisuus) 10, 20, 30, 40 ja 50 minuutin kuluttua altistuksesta. Tutkijat arvioivat silmien punoitusta ja kemoosia (turvotus) 10, 15 ja 20 minuutin kuluttua altistuksesta.

Kutinaoireet vähenivät selvästi paremmin silmätippoja (lähtöpisteet ≥ 2: 3 minuuttia 0,38, 5 minuuttia 0,62 ja 7 minuuttia 0,71) ja yhdistelmähoitoa (3 minuuttia 0,50, 5 minuuttia 0,66 ja 7 minuuttia 0,79) käyttäneillä verrattuna tablettiryhmään (3 minuuttia 1,51, 5 minuuttia 1,67 ja 7 minuuttia 1,74), p </ 0,05. Ketotifeenia saaneiden ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa.

Silmien punoitus oli selkeästi vähäisempää pelkästään ketotifeenisilmätippoja (lähtöpisteet ≥ 5: 10 minuuttia 2,21, 15 minuuttia 2,50 ja 20 minuuttia 2,34) käyttäneillä verrattuna yhdistelmähoitoon (10 minuuttia 3,63, 15 minuuttia 4,17 ja 20 minuuttia 4,11) ja tablettiryhmään (10 minuuttia 4,00, 15 minuuttia 4,17 ja 20 minuuttia 3,90), p < / 0,05. Ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa silmäluomien turvottelussa eikä silmien valumisessa.

Nenäoireet vähenivät selvästi eniten yhdistelmähoitoryhmällä (lähtöpisteet ≥ 3: 10 minuuttia 0,56, 20 minuuttia 0,96, 30 minuuttia 1,12, 40 minuuttia 1,27 ja 50 minuuttia 0,94) verrattuna silmätippoja (10 minuuttia 1,11, 20 minuuttia 2,43, 30 minuuttia 2,44, 40 minuuttia 2,15 ja 50 minuuttia 2,37) tai tabletteja (10 minuuttia 1,48, 20 minuuttia 1,52, 30 minuuttia 1,63, 40 minuuttia 1,78 ja 50 minuuttia 1,41) saaneisiin, p </ 0,05.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kiddin ym. Australiassa tehdyssä satunnaistetussa ja sokkoutetussa monikeskus- ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa [B909] verrattiin ketotifeenia sisältäviä 0,025-prosenttisia silmätippoja lumeeseen tai levokabastiinia sisältäviin 0,05-prosenttisiin silmätippoihin.

Tutkimuksen osallistujat rekrytoitiin mediakampanjalla. Tutkimukseen osallistujat olivat yli 12-vuotiaita (keski-ikä 48 vuotta) naisia (n = 254) ja miehiä (n = 265), joista suurin osa oli eurooppalaisia (88 %). Osallistujilla tuli olla allergisia silmäoireita, kuten silmien kutinaa ja silmäluomien turvotusta.

519 tutkittavaa satunnaistettiin kolmeen ryhmään: 172 ketotifeeni-, 173 lume- ja 174 levokabastiiniryhmään. Ensimmäiselle seurantakäynnille (5–8 päivää) osallistui 150 ketotifeeni-, 155 lume- ja 161 levokabastiiniryhmästä.

Tippoja käytettiin molempiin silmiin 2:sti päivässä neljän viikon ajan. Kontrollikäyntejä oli kaksi: 5.–8. ja 25.–31. päivinä hoidon alusta. Tutkituksen päätti 111 ketotifeeni-, 120 lume- ja 174 levokabastiiniryhmästä. Suurin yksittäinen tutkimuksen keskeyttämisen syy oli sääntörikkomus (32 ketotifeeni-, 22 lume- ja 20 levokabastiiniryhmässä).

Tutkittavat arvioivat silmäoireista kutinaa asteikolla 0–4 (ei lainkaan – erittäin voimakas) ja silmien valumista asteikolla 0–3 (ei lainkaan – voimakas). Tutkijat arvioivat seurantakäynneillä lisäksi silmien punaisuutta, silmäluomien turvottelua asteikolla 0–3 (ei lainkaan – voimakas) ja kemoosia.

Hoidon tehoa analysoitiin sekä ITT-analyysillä (intent to treat) että PP-menetelmällä (per protocol). Koko tutkimuksen ajan ITT-analyysi osoitti, että oireettomia päivien määrä oli merkitsevästi suurempi ketotifeeniryhmässä verrattuna lumeeseen (11,2 vs 8,7 päivää, p = 0,02). Levokabastiiniryhmässä oireettomia päiviä oli 10,3 päivää.

Ensimmäisellä seurantakäynnillä kaikkien silmäoireiden pistekeskiarvo oli selvästi pienempi ketotifeeniryhmässä (3.54) verrattuna sekä levokabastiini- (4,18, p = 0,03) että lumeryhmään (4,15, p = 0,03). Ketotifeeni oli myös merkitsevästi tehokkaampi sekä silmien punoitukseen (pistekeskiarvo 0,80) verrattuna levokabastiini- (0,92, p = 0,04) ja lumeryhmään (0,93, p = 0,03) että silmien valumiseen (pistekeskiarvot ketotifeeni 0,64, levokabastiini 0,89, p = 0,02 ja lume 0,84, p = 0,02).

Toisella käynnillä ITT-analyysi osoitti selvästi paremman tehon silmäoireisiin ketotifeenillä kuin levokabastiinilla, pistekeskiarvot (2,56 vs 3,34, p = 0,02).

Kaikki tipat olivat hyvin siedettyjä. Yleisimmät haittavaikutukset olivat joko lieviä tai kohtalaisia. Levokabastiini- ja lumeryhmässä haittavaikutusten takia keskeyttäneitä oli 15 ja ketotifeeniryhmässä 8.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä