Takaisin

Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito ja psyykkinen hyvinvointi aivohalvauspotilailla

Näytönastekatsaukset
Kai Savonen
30.10.2015

Näytön aste: B

Kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito ilmeisesti parantaa aivohalvauspotilaiden psyykkistä hyvinvointia enemmän tavanomaiseen aivohalvauksen jälkeiseen kuntoutukseen verrattuna.

Espanjassa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa 12 viikon interventiotutkimuksessa «Aidar FJ, Silva AJ, Reis VM ym. A study on the qua...»1 selvitettiin, parantaako säännöllinen kohtuukuormitteinen vedessä tapahtuva kestävyysliikuntaan perustuva liikuntahoito tunneperäisten ongelmien aiheuttamia rajoituksia tavanomaisista rooleista suoriutumisessa aivohalvauspotilailla. 50–53-vuotiaat aivohalvauspotilaat (n = 28) satunnaistettiin joko harjoittelu- tai kontrolliryhmään. Kestävyysliikuntaryhmän tavoitteena oli harjoitella 2 kertaa viikossa 45–60 minuuttia kerrallaan. Tunneperäisten ongelmien aiheuttamia rajoituksia mitattiin SF-36-elämänlaatukyselyn psyykkistä roolitoimintaa koskevilla kysymyksillä.

Kestävyysliikuntaan perustuvaa terapeuttista harjoittelua tehneellä ryhmällä tunneperäisten ongelmien aiheuttamat rajoitukset vähenivät harjoitteluintervention aikana enemmän verrattuna tavanomaista aivohalvauksen jälkeistä kuntoutusta saaneeseen ryhmään: ryhmien välinen ero oli 11,0 pistettä (95 % luottamusväli 6,2–15,9 pistettä).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Saksassa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa 12 viikon interventiotutkimuksessa «Globas C, Becker C, Cerny J ym. Chronic stroke sur...»2 selvitettiin, parantaako säännöllinen kovatehoinen juoksumatolla tapahtuva kävelyharjoittelu psyykkistä hyvinvointia aivohalvauspotilailla. Noin 69-vuotiaat aivohalvauspotilaat (n = 36) satunnaistettiin joko harjoittelu- tai kontrolliryhmään. Kestävyysliikuntaryhmän tavoitteena oli harjoitella 3 kertaa viikossa 30–50 minuuttia kerrallaan kuormituksen ollessa 60–80 % sykereservistä. Psyykkistä hyvinvointia mitattiin SF-12-elämänlaatukyselyn psyykkistä hyvinvointia koskevilla kysymyksillä.

Kävelyharjoittelua tehneellä ryhmällä psyykkinen hyvinvointi parani harjoitteluintervention aikana enemmän verrattuna tavanomaista aivohalvauksen jälkeistä kuntoutusta saaneeseen ryhmään: ryhmien välinen ero oli 9,3 pistettä (95 % luottamusväli 4,3–14,3 pistettä).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Aidar FJ, Silva AJ, Reis VM ym. A study on the quality of life in ischaemic vascular accidents and its relation to physical activity. Rev Neurol 2007;45:518-22 «PMID: 17979080»PubMed
  2. Globas C, Becker C, Cerny J ym. Chronic stroke survivors benefit from high-intensity aerobic treadmill exercise: a randomized control trial. Neurorehabil Neural Repair 2012;26:85-95 «PMID: 21885867»PubMed