Takaisin

Kosteusvaurion korjaaminen asuinrakennuksessa ja hengitystieoireet

Näytönastekatsaukset
Paula Kauppi, Kirsi Karvala ja Jorma Komulainen
12.9.2016

Näytön aste: B

Asunnon kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita.

Cochrane-katsaukseen «Sauni R, Verbeek JH, Uitti J ym. Remediating build...»1 etsittiin kattavasti useista tietokannoista satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, klusterisatunnaistettuja tutkimuksia, katkaistuja aikasarjatutkimuksia (interrupted time series studies) ja kontrolloituja ennen ja jälkeen seurantatutkimuksia.

Koko Cochrane-katsaukseen hyväksyttiin 12 tutkimusta (8 028 tutkittavaa): 2 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (294 tutkittavaa), 1 cRCT:tä (4 407 tutkittavaa) ja 9 kontrolloitua seurantatutkimusta (3 327 tutkittavaa). Interventiot vaihtelivat perusteellisesta korjauksesta siivoukseen.

Näissä interventiot vaihtelivat kaiken näkyvän homeen poistosta ja homekasvua estävästä käsittelystä rakenteiden tai eristeiden korjaukseen ja ilmavaihdon paranemiseen.

Kahdessa laadukkaassa RCT-tutkimuksessa selvitettiin asunnon kosteusvaurioiden korjaamisen merkitystä astman kaltaisiin oireisiin ja nuhaoireisiin. Vuoden seurannassa hengityksen vinkuna (OR 0,64; 95 % luottamusväli 0,55–0,75) ja limaisuus aamuisin (OR 0,65; 95 % luottamusväli 0,53–0,78) 12 kuukauden seurannan kohdalla vähenivät ryhmässä, joiden asuntoon oli tehty korjaustöitä verrattuna kontrolliryhmään, joiden kohdalla korjaustöitä ei ollut tehty. Astmalääkkeiden käyttö väheni 6 kuukauden seurannan kohdalla (OR 0,11; 95 % luottamusväli 0,04–0,28) mutta ei enää 12 kuukauden kohdalla (OR 0,98; 95 % luottamusväli 0,53–1,84). Toisaalta ennaltaehkäisevän astmalääkityksen käyttö väheni sekä 6 kuukauden (OR 0,30; 95 % luottamusväli 0,11–0,81) että 12 kuukauden kohdalla (OR 0,22; 95 % luottamusväli 0,08–0,57). Avaavan lääkkeen käyttö ei vähentynyt 6 kuukauden kohdalla (OR 0,86; 95 % luottamusväli 0,32–2,34), mutta oli vähentynyt 12 kuukauden (OR 0,33; 95 % luottamusväli 0,14–0,75) kohdalla ryhmässä, joiden asuntoon oli tehty korjaustöitä verrattuna kontrolliryhmään, joiden kohdalla korjaustöitä ei ollut tehty.

Kontrolloidulla ennen ja jälkeen asetelmalla tehdyssä tutkimuksessa saatiin samansuuntainen mutta tilastollisesti ei-merkitsevä tulos.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Sauni R, Verbeek JH, Uitti J ym. Remediating buildings damaged by dampness and mould for preventing or reducing respiratory tract symptoms, infections and asthma. Cochrane Database Syst Rev 2015;2:CD007897 «PMID: 25715323»PubMed