Takaisin

Kaksikätinen harjoittelu aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Näytönastekatsaukset
Sinikka Hiekkala
3.6.2016

Näytön aste: B

Kaksikätinen harjoittelu ilmeisesti edistää yläraajan liikkeitä subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

Tutkimus «Wolf A, Scheiderer R, Napolitan N ym. Efficacy and...»1: Kaksikätinen harjoittelu, systemaattinen katsaus 2014

Kaksikätisessä harjoittelussa molemmilla käsillä tehdään samoja liikkeitä samaan aikaan. Menetelmän eri variaatioissa käytetään esimerkiksi vapaita liikkeitä, mekaanisia tai robottiharjoitteita aktiivisten tai passiivisten liikkeiden aikaansaamiseksi pareettisella kädellä yhtäaikaisesti ns. terveen käden kanssa. Menetelmä perustuu yläraajojen väliseen yhteistyöhön siten, että sen ajatellaan tasapainottavan aivopuoliskojen välistä inhibitiota, aktivoivan vaurion puoleista aivopuoliskoa ja edistävän pareettisen käden motorista kontrollia.

Wolf ym. «Wolf A, Scheiderer R, Napolitan N ym. Efficacy and...»1tutkivat kaksikätisen harjoittelun eri muotoja ja vaikutuksia kansainvälisen ICF-luokituksen osa-alueilla terveys, toimintakyky ja toimintarajoitteet.

Katsaukseen hyväksyttiin 9 RCT- ja 2 kliinistä tutkimusta (CT) vuosilta 2005–2011. Tutkimukset sisälsivät 3 erilaista kaksikätisen harjoittelun muotoa: toiminnallinen tehtäväharjoittelu (functional task training, FTT, 7 tutkimusta), kaksikätinen harjoittelu auditiivisilla vihjeillä (BATRAC, 2 tutkimusta) ja robottiavusteinen harjoittelu (robot-assisted training, RAT, 2 tutkimusta). Kaksikätinen harjoittelu kokonaisuutena tarkasteltuna edisti aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden pareettisen yläraajan liikkeitä, within group effect sizes pystyttiin laskemaan 5 tutkimuksessa yhdestätoista, ja vetosuhteen suuruus vaihteli heikosta vahvaan tulosmuuttujasta riippuen.

Toiminnallisessa tehtäväharjoittelussa kontrolli-interventioina oli perinteistä fysio- tai toimintaterapiaa (4 tutkimusta) sisältäen niin kutsuttuja neurokehityksellisiä tekniikoita (neurodevelopmental techniques), alkuperäistä vähemmän intensiivistä käden tehostetun käytön kuntoutusta (2 tutkimusta) ja yhden käden harjoittelua (1 tutkimus).

Kaksikätisestä harjoittelusta auditiivisilla vihjeillä voitiin laskea vetosuhde vain yhdestä tutkimuksesta samoin kuin robottiavusteisesta harjoittelusta, ja molemmissa oli kontrolli-interventiona perinteinen fysioterapia. Käden tehostetun käytön kuntoutus oli tehokkaampaa kuin kaksikätinen harjoittelu (FFT, 2 tutkimusta). ES oli tulosmuuttujasta riippuen 0,01–0,74 (UE Fugl-Meyer huonoin ja Motor Activity Log vahvin vetosuhde). Kun verrattiin kaksikätisen harjoittelun muotoja muihin kuin käden tehostetun käytön kuntoutukseen, tulokset vaihtelivat joko kaksikätisen tai kontrolliterapian hyväksi. Näissä vertailuissa kaksikätinen harjoittelu näytti lisäävän enemmän liikkeiden proksimaalista kontrollia.

Kirjoittajat päättelivät, että kaksikätinen harjoittelu on yhtä tehokasta kuin muutkin yläraajan toimintoihin keskittyvät interventiot lukuun ottamatta käden tehostetun käytön kuntoutusta, joka on tehokkaampaa kuin kaksikätinen harjoittelu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Yhteisvaikutusta ei ollut tilastollisesti raportoitu, vaan vaikutukset oli esitetty erikseen joka tutkimukselle ja mittarille eri tarkasteluissa.

Kirjallisuutta

  1. Wolf A, Scheiderer R, Napolitan N ym. Efficacy and task structure of bimanual training post stroke: a systematic review. Top Stroke Rehabil 2014;21:181-96 «PMID: 24985386»PubMed