Takaisin

Muistihäiriöiden kuntoutus aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Näytönastekatsaukset
Erja Poutiainen
3.6.2016

Näytön aste: C

Kompensaatioon perustuvien menetelmien käyttö lievissä muistihäiriöissä sekä tiettyjen taitojen ja tietojen opettaminen vaikeissa muistihäiriöissä saattaa olla tehokasta aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

Systemaattisen Cochrane-katsauksen «Nair RD, Lincoln NB. Cognitive rehabilitation for ...»1, (viimeiset lisäykset vuodelta 2007) mukaan aivoverenkiertohäiriöpotilailla tehdyt, haittaa kompensoiviin menetelmiin keskittyvät yksittäistapaustutkimukset tukevat muistikuntoutuksen tehokkuutta. Katsaus löysi kuitenkin vain 2 satunnaistettua kontrolloitua, yhteensä 18 potilasta sisältävää tutkimusta, joissa arvioitiin aivoverenkiertohäiriöpotilaiden muististrategiakuntoutusta suhteessa kontrollipotilaiden suoriutumiseen. Sairaudesta kulunut aika vaihteli 3 kuukaudesta useisiin vuosiin. Tutkimuksissa ei havaittu ryhmien välillä merkitseviä eroja muistia mittaavissa menetelmissä tai subjektiivisten muistivaikeuksien määrässä. Toiminnallista kuntoutumista ei arvioitu kummassakaan tutkimuksessa.

Katsauksen mukaan aivoverenkiertohäiriöpotilailla tehtyjä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ei löydy tarpeeksi, jotta näyttöä voitaisiin arvioida.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistettu kontrolloitu ruotsalainen tutkimus «Westerberg H, Jacobaeus H, Hirvikoski T ym. Comput...»2 osoitti, että intensiivinen ja systemaattinen työmuistin tietokonepohjainen harjoittaminen ja siihen liittyvä palautetieto paransi aivoverenkiertohäiriöpotilaiden työmuistisuoriutumista ja tarkkaavaisuutta sekä vähensi kokemuksellisia kognitiivisia oireita. Työmuistiharjoitus- ja kontrolliryhmässä oli taustamuuttujien suhteen vertaistetut 9 työikäistä ensimmäiseen aivoinfarktiin 1–3 vuotta aiemmin sairastunutta potilasta (keski-ikä 54 vuotta). Kotona suoritettu tietokonepohjainen harjoittelu sisälsi 5 vuorokautena viikossa noin 5 viikon ajan kestävän, keskimäärin 40 minuutin päivittäisen työmuistiharjoittelun ja lisäksi Internetin kautta tapahtuvan raportoinnin sekä kuntouttajan kanssa käydyn viikoittaisen palautekeskustelun. Kontrolliryhmä ei saanut lainkaan kuntoutusta.

Harjoittelu siirtyi samantyyppisiä taitoja vaativiin tehtäviin, sillä suoriutuminen koheni selvästi harjoitteluun kuulumattomissa työmuisti- ja tarkkaavuustehtävissä (efektikoko 0,61 ja 0,81). Myös potilaiden subjektiiviset kognitiiviset oireet vähenivät harjoitusryhmässä merkitsevästi (efektikoko 0,80).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistettu kontrolloitu vaihtovuoroisena kokeena toteutettu tutkimus «Wilson BA, Emslie HC, Quirk K ym. Reducing everyda...»3osoitti, että elektroninen muistiapu ja ohjaussysteemi parantavat muistihäiriöistä kärsivien potilaiden jokapäiväistä toimintakykyä. Tutkimusryhmä käsitti 143 kroonisessa vaiheessa olevaa 8–83 vuoden ikäistä muistin ja toiminnanohjauksen ongelmia omaavaa henkilöä. Tutkimusjoukko koostui monista eri diagnoosiryhmistä. Suurimpana yksittäisenä ryhmänä olivat aivovammapotilaat (noin 44 %). Aivohalvauspotilaita ryhmässä oli noin 25 % ja muita diagnoosiryhmiä noin 31 %.

Yli 80 % potilaista selvisi merkitsevästi paremmin päivittäisistä toiminnoistaan ohjaussysteemin avulla, ja noin 70 %:lla kohentunut toimintakyky säilyi 7 viikkoa ohjaussysteemin poistamisen jälkeen tehdyssä seurannassa.

Saman tutkimusjoukon erillinen diagnoosiryhmittäinen analyysi «Fish J, Manly T, Emslie H ym. Compensatory strateg...»4 osoitti, että myös aivoverenkiertohäiriöpotilailla ohjaussysteemin käyttö paransi päivittäistä toimintakykyä. Sen sijaan muista diagnoosiryhmistä poiketen aivoverenkiertohäiriöpotilailla tulos ei säilynyt ohjaussysteemin poistamisen jälkeen. Tarkemmassa analyysissa saatiin viitettä runsaampien toiminnanohjauksen ongelmien selittävän tätä tulosta, joten vaikeiden toiminnanohjausongelmien yhteydessä muistamista helpottavan apuvälineen jatkuva käyttö on tarpeen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Sovellettavuutta saattaa alentaa se, että alkuperäisessä tutkimusjoukossa oli mukana AVH-potilaiden lisäksi myös muita diagnostisia ryhmiä.

Systemaattisessa katsauksessa «Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-bas...»5 todetaan satunnaistettuun kontrolloituun yhteensä 91 valikoimatonta aivovauriopotilasta käsittävään tutkimusnäyttöön perustuen kompensatoristen muististrategioiden harjoittamisen olevan tehokasta silloin, kun muistivaikeudet ovat lieviä. Tämän katsauksen päivitetty versio «Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-bas...»6 tukee edellä kuvattua tulosta. Viimeisin päivitetty versio «Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-...»7 vuodelta 2011 löysi yhden uuden kompensatoristen muististrategioiden harjoittamisen tehoa lievissä muistivaikeuksissa vahvistavan tutkimuksen. Tässä aivoverenkiertohäiriön subakuutissa vaiheessa olevia potilaita sisältävässä tutkimuksessa kuntoutuskertojen riittävä määrä (20 vs 7 kuntoutuskertaa) todettiin merkittäväksi psykometrisilla mittareilla todettuja kuntoutusvaikutuksia tuottavaksi tekijäksi. Lisäksi katsaus «Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-...»7löysi 3 satunnaistamatonta, mutta kontrolloitua, yhteensä 138 eri diagnostisia ryhmiä edustavaa potilasta käsittävää tutkimusta, joiden mukaan laaja-alainen holistisen neuropsykologinen kuntoutusohjelma on ilmeisesti tehokas muistihäiriöiden lievittämisessä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusjoukko koostui pääasiassa aivovammapotilaista. AVH-potilaita oli mukana vähäisessä määrin.

Eurooppalainen monikeskustutkimus «Evans JJ, Wilson BA, Schuri U ym. A comparison of ...»8 totesi 9 eri kontrolloidun satunnaistamattoman kokeen perusteella, että virheettömän oppimisen menetelmä on yrityksen ja erehdyksen kautta oppimista tehokkaampaa pyrittäessä amnesiapotilaille mahdollisen implisiittisen oppimisen kautta taitojen tai tietojen hallinnan kohentamiseen. Tutkimukset koostuivat 3 eri kohortista. Ensimmäisessä ryhmässä potilaita oli 18, toisessa 16 ja kolmannessa 34. Ryhmät koostuivat monista eri diagnoosiryhmistä. 2 ensimmäisessä ryhmässä vajaalla puolella diagnoosina oli aivoverenkiertohäiriö, ja sairastumisesta kulunut aika vaihteli 3 kuukaudesta useisiin vuosiin. Viimeisessä ryhmässä oli ainoastaan aivovammapotilaita, joten ryhmää ei käsitellä tässä yhteydessä tarkemmin. Ensimmäiselle 18 potilaan ryhmälle suoritettiin 3 erilaista oppimistehtävää: nimien, reitin ja elektronisen laitteen ohjelmoinnin oppiminen ja toiselle 16 potilaan ryhmälle nimen ja kasvokuvan yhdistämistä ja reitin opettelua. Kaikissa oppimistehtävissä käytettiin menetelmänä sekä yrityksen ja erehdyksen kautta oppimisen että virheettömän oppimisen tekniikkaa. Eri kokeiden välissä pidettiin vähintään viikon tauko.

Nimien oppiminen oli virheettömän oppimisen tekniikkaa käyttäen selvästi tehokkaampaa kuin yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen (F 2,34 = 24,55, p = 0,001). Muissa oppimistehtävissä eri oppimistekniikkaa käyttävät ryhmät eivät eronneet. Tehokkaaksi osoittautuneessa nimien oppimisessa oleellista oli implisiittisen muistin hyödyntäminen, sillä vihjeenä käytettiin nimen etukirjainta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Alkuperäisessä tutkimusjoukossa oli mukana AVH-potilaiden lisäksi myös muita diagnostisia ryhmiä.

Kommentit

Yllä esitetyn osin valikoitumattoman aivovaurioaineiston perusteella muistihäiriöiden kuntoutus on tehokasta, mutta AVH-potilailla tehdyt korkeatasoiset tutkimukset ovat toistaiseksi vähäisiä.

Edellä esitettyyn näyttöön perustuen kompensaatioon perustuvien menetelmien käyttö ja työmuistihäiriön tietokonepohjainen kuntoutus saattaa olla tehokasta suhteellisen lievissä muistihäiriöissä. Lisäksi vaikeissa muistihäiriöissä tiettyjen taitojen ja tietojen opettaminen sekä potilaan opettaminen elektronisen muisti- ja ohjaussysteemin jatkuvaan käyttöön saattaa olla tehokasta.

Kirjallisuutta

  1. Nair RD, Lincoln NB. Cognitive rehabilitation for memory deficits following stroke. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD002293 «PMID: 17636703»PubMed
  2. Westerberg H, Jacobaeus H, Hirvikoski T ym. Computerized working memory training after stroke--a pilot study. Brain Inj 2007;21:21-9 «PMID: 17364516»PubMed
  3. Wilson BA, Emslie HC, Quirk K ym. Reducing everyday memory and planning problems by means of a paging system: a randomised control crossover study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;70:477-82 «PMID: 11254770»PubMed
  4. Fish J, Manly T, Emslie H ym. Compensatory strategies for acquired disorders of memory and planning: differential effects of a paging system for patients with brain injury of traumatic versus cerebrovascular aetiology. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2008;79:930-5 «PMID: 18039889»PubMed
  5. Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: recommendations for clinical practice. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1596-615 «PMID: 11128897»PubMed
  6. Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 1998 through 2002. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1681-92 «PMID: 16084827»PubMed
  7. Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 2003 through 2008. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:519-30 «PMID: 21440699»PubMed
  8. Evans JJ, Wilson BA, Schuri U ym. A comparison of ‘errorless' and ‘trial and error' learning methods for teaching individuals with acquired memory deficits. Neuropsychol Rehabil 2000;10:67-101