Takaisin

Muistisairaiden käytösoireiden lääkkeetön hoito

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen ja Risto Vataja
14.9.2016

Näytön aste: A

Muistisairauksien käytösoireita voidaan tehokkaasti hoitaa myös lääkkeettömillä hoidoilla.

Systemoidussa katsauksessaan «Livingston G, Kelly L, Lewis-Holmes E ym. Non-phar...»1 Livingston ja työtoverit selvittivät erilaisten lääkkeettömien hoitojen tehoa ja käyttökelpoisuutta muistisairauksiin liittyvän agitaation hoidossa. Tutkijat löysivät 33 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT), joissa tutkittiin joko musiikkiterapian, kosketukseen perustuvan terapian, kognitiivisen käyttäytymisterapian, liikunnan, aromaterapian tai kommunikaatiotaitojen kouluttamisen vaikutuksia agitaatio-oireeseen. Tutkimuksissa verrokkiryhmänä toimivat tavallisimmin tavanomaista hoitoa saaneet potilaat, joskin joissain tilanteissa kontrollit saivat lumehierontaa tai osallistuivat lukuryhmään.

Muistisairaisiin kohdistuvat interventiot: 3 tutkimuksessa koulutetun terapeutin ennalta laaditun ohjelman mukaan toteuttama musiikkiterapia oli tehokas agitaatio-oireisiin (standardoitu effect size (SES) 0,5–0,9). 5 RCT-tutkimuksessa erilaiset potilaille järjestetyt ryhmätoiminnot olivat tehokkaita välittömiin agitaatio-oireisiin (SES 0,2–1,5), mutta niiden pitkäaikaisvaikutus oli epäselvä. Aistiaktivaatioon perustuvat hoidot (hieronta, akupainanta, valo- ja ääni-impulssit; 5 RCT:ta) olivat myös tehokkaita, mutta tutkijat eivät arvioineet vasteen kokoa.

Hoitaviin henkilöihin kohdistuvat interventiot: Hoitavien henkilöiden kommunikaatiotaitojen koulutus muistisairauspotilaiden tarpeisiin vastaavaksi (5 RCT-tutkimusta) oli tehokasta välittömiin oireisiin (SES 0,3–1,8) ja pidemmällä, puolen vuoden aikavälillä (SES 0,2–2,2). Potilaskeskeiset hoitojärjestelyt ja muistisairauksista kärsivien potilaiden hoitotoimenpiteiden kartoitus ja valvonta olivat tehokkaita myös vaikeisiin agitaatio-oireisiin sekä tutkimusjakson alussa (SES 0,3–1,8), tutkimusjärjestelyjen aikana että 6 kuukauden kuluttua (SES 0,2–2,2).

Muut: Valohoito ei kolmen RCT:n mukaan ollut tehokasta tai pahensi agitaatio-oireita, samoin aromaterapia ja omaishoitajien kouluttaminen olivat tehottomia. Liikunnasta ja muista hoitomuodoista ei ollut riittävästi tutkimusnäyttöä (= alle 3 RCT:ta) tehon arvioimiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:Tutkijoiden mukaan hoitohenkilökuntaan kohdistuvat koulutukselliset interventiot olivat tehokkaita myös pidemmällä aikavälillä, ja ne vähensivät agitaatiota noin 30 prosentilla.

Meta-analyysissaan «Brodaty H, Arasaratnam C. Meta-analysis of nonphar...»2 Brodaty ja Arasaratnam tarkastelivat omaishoitajiin kohdistettujen toteutettujen lääkkeettömien hoitojen vaikutusta avohoidossa olevien muistisairauspotilaiden neuropsykiatrisiin oireisiin. Meta-analyysi perustui 23 tutkimukseen, joista 16 oli satunnaistettuja. 7 tutkimuksessa satunnaistaminen tai sen toteuttamistapa oli epäselvä. Tutkimuksissa tarkasteltiin omaishoitajiin kohdennettujen lääkkeettömien hoitojen vaikutusta muistisairauksista kärsivien potilaiden oireisiin, omaishoitajien reaktioita näihin oireisiin ja niihin liittyvää omaisten kuormittuneisuutta. Tutkimuksiin osallistui 3 299 omaishoitaja tai omaista.

Lääkkeettömät hoidot koostuivat 9–12 omaishoitajaan kohdennettuun, mutta muistisairaan oireiden mukaan räätälöityyn hoitokertaan. Tutkimuksissa käytetyt interventiot olivat heterogeenisia ja kohdentuivat omaishoitajien kouluttamiseen, kommunikaatiotaitojen opettamiseen, stressinhallintaan, sosiaalisen tuen aktivoimiseen ja yhteistyöhön terveysviranomaisten kanssa. Interventioissa sovellettiin useimmiten useita eri tekniikkoja samassa tapaamisessa, 2 tutkimusta tosin perustui puhelinkontaktiin ilman tapaamista kasvokkain. Hoitojaksojen kesto vaihteli 6 viikosta 24 kuukauteen. Tutkimukset olivat pienehköjä, ja vain 14 tutkimuksessa oli yli 80 omaishoitajaa.

Tutkimuksista useimmat totesivat oireiden lievittymisen, tosin 3 tutkimuksessa ei todettu muutosta ja 1 tutkimuksessa oireet lisääntyivät. Kaikkiaan lääkkeettömät hoidot vähensivät käytösoireita (effect size (ES) 0,34;95 % luottamusväli 0,20–0,48, z = 4,87; p < 0,01) ja lievittivät omaishoitajien reaktioita tälle käyttäytymiselle (ES 0,15;95 % luottamusväli 0,04–0,26; z = 2,76; p = 0,006).

Tutkijoiden mukaan omaishoitajiin kohdennetut lääkkeettömät hoidot vähensivät käytösoireita vähintään yhtä tehokkaasti kuin lääkehoidot. Ne lievittivät myös omaishoitajien kuormittuneisuutta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti:Tutkimuksissa käytetyt interventiomuodot olivat heterogeenisia. Samassa interventiossa sovellettiin useita eri tekniikoita, joten yksittäisen interventiomuodon tehoa on vaikea arvioida.

Orgeta ja työtoverit tarkastelivat systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissaan «Orgeta V, Qazi A, Spector A ym. Psychological trea...»3 kognitiivisen käyttäytymisterapian, interpersoonallisen terapian ja monimuotoisten psykoterapioiden vaikutusta muistisairailla tai lieväasteisesta kognitiivisesta heikentymästä kärsivien potilaiden masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin. Katsaus perustuu 6 tutkimukseen, joissa oli yhteensä 439 potilasta (216 sai psykoterapiaa, kun taas 223 oli kontrolliryhmässä, joka sai tavanomaista hoitoa). Tutkijat eivät hyväksyneet yhtään tutkimusta, joissa potilailla oli lieväasteinen kognitiivinen heikentymä.

Eri terapiat olivat tehokkaita muistisairauspotilaiden masennusoireisiin (SMD -0,22;95 % luottamusväli -0,41 – -0,03). Ahdistuneisuusoireiden lievittymistä tarkasteltiin vain 2 tutkimuksessa, joissa terapiahoito vähensi tutkijan arvioimaa ahdistuneisuusoireistoa (keskimääräinen vaste-ero (MD) -4,57;95 % luottamusväli -7,81 – -1,32) mutta ei potilaiden itsensä arvioimaa ahdistuneisuutta. Psykoterapioilla ei ollut vaikutusta toissijaisiin tulosmuuttujiin, kuten kognitio, elämänlaatu, käytösoireiden määrä, omaishoitajan masennus tai päivittäinen toimintakyky.

Tutkijoiden mukaan psykoterapioilla oli vaikutusta muistisairauspotilaiden masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin, joskin tutkimustiedon laatu masennuksen suhteen oli kohtalainen ja ahdistuneisuuden suhteen rajoittunut.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti:Käytetyt terapiat ja terapiajärjestelyt (määrä, kesto) olivat heterogeenisia. Osassa tutkimuksia potilailla ei ollut varsinaista psykiatrista masennus- tai ahdistuneisuushäiriön diagnoosia tai heidän oireena olivat lieviä.

Systemaattisessa katsauksessaan «Ueda T, Suzukamo Y, Sato M ym. Effects of music th...»4 Ueda ja työtoverit selvittivät musiikkiterapian vaikutusta muistisairauspotilaiden eri käytösoireisiin. Meta-analyysi käsitti 20 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, kontrolloitua tutkimusta tai kohorttitutkimusta, joihin osallistui yhteensä 651 potilasta. Tutkimukset olivat pieniä (12–68 osallistujaa) ja yhdistivät yleensä eri musiikkiterapian muotoja (laulu, musiikin kuuntelu tms.).

Tutkijoiden mukaan musiikkiterapialla oli kohtalainen vaikutus ahdistuneisuusoireisiin (SMD -0,64; 95 % luottamusväli -1,05 – - 0,24; p = 0,002) ja niukka vaikutus käytösoireisiin (SMD -0,49; 95 % luottamusväli -0,82 – - 0,17; p = 0,003) ja masennukseen (SMD -0,32; 95 % luottamusväli -0,68–0,04; p = 0,08). Yli 3 kuukautta kestäneissä tutkimuksissa musiikkiterapian teho ahdistuneisuusoireisiin oli huomattava (SMD -0,93; 95 % luottamusväli -1,72 – - 0,13; p = 0,02).

Tutkijoiden mukaan musiikkiterapia on tehokas käytösoireiden hoito. Musiikkiterapian teho kognitiivisiin ja päivittäisiin toimintoihin oli epäselvä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Livingston G, Kelly L, Lewis-Holmes E ym. Non-pharmacological interventions for agitation in dementia: systematic review of randomised controlled trials. Br J Psychiatry 2014;205:436-42 «PMID: 25452601»PubMed
  2. Brodaty H, Arasaratnam C. Meta-analysis of nonpharmacological interventions for neuropsychiatric symptoms of dementia. Am J Psychiatry 2012;169:946-53 «PMID: 22952073»PubMed
  3. Orgeta V, Qazi A, Spector A ym. Psychological treatments for depression and anxiety in dementia and mild cognitive impairment: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2015;207:293-8 «PMID: 26429684»PubMed
  4. Ueda T, Suzukamo Y, Sato M ym. Effects of music therapy on behavioral and psychological symptoms of dementia: a systematic review and meta-analysis. Ageing Res Rev 2013;12:628-41 «PMID: 23511664»PubMed