Bupropionin tehosta aikuisten ADHD:n hoidossa on julkaistu Cochrane-katsaus 2017 (Verbeeck ym. 2017) «Verbeeck W, Bekkering GE, Van den Noortgate W, ym....»1. Katsauksen julkaisemisen jälkeen ei aiheesta ole julkaistu uusia satunnaistettuja vertailevia tutkimuksia.

Cochrane-katsaukseen hyväksyttiin mukaan 6 tutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 438 tutkimushenkilöä. Tutkimuksista 5 oli tehty Yhdysvalloissa ja 1 Iranissa. Kaikissa tutkimuksissa käytettiin pitkävaikutteista bupropionia, jonka vuorokausiannos vaihteli 150 ja 450 mg:n välillä. Tutkimusten keston vaihteluväli oli 6–10 viikkoa. Harhan riskiä oli kaikissa tutkimuksissa, ja GRADE-arvioinnin perusteella näytön laatu arvioitiin heikoksi.

Meta-analyysin tulokset:

• Bupropioni vähensi ADHD-oireiden voimakkuutta verrattuna lumelääkkeeseen: vakioitu keskiarvojen ero -0,50; 95 % luottamusväli -0,86 – -0,15 (3 tutkimusta, 129 tutkimushenkilöä).
• Verrattuna lumelääkkeeseen bupropionia käyttäneistä tutkimushenkilöistä suurempi osuus hyötyi kliinisesti merkittävästi (RR 1,5; 95 % luottamusväli 1,13–1,99; 4 tutkimusta, 315 tutkimushenkilöä).
• Tutkimuksen kesken jättäneiden tutkimushenkilöiden lukumäärä ei eronnut bupropioni- ja lumeryhmissä (RR 1,20; 95 % luottamusväli 0,35–4,10; 3 tutkimusta, 235 tutkimushenkilöä).

Verbeeckin ym. «Verbeeck W, Bekkering GE, Van den Noortgate W, ym....»1 johtopäätös tutkimuslöydöksistä on, että bupropionista on mahdollisesti hyötyä aikuisten ADHD-oireiden hoidossa, ainakin lyhytaikaisessa, 6–10 viikon mittaisessa hoidossa. Tutkimusnäytön laatu arvioitiin heikoksi, ja varsin todennäköistä on, että lisätutkimukset saattavat muuttaa näytön astetta. Myöskään pitkäaikaisesta hoidosta ei ole näyttöä.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus: Bupropionin käyttöaiheena Suomessa on depression hoito, tupakoinnin lopettaminen ja painon hallinta (yhdistelmävalmisteena naltreksonin kanssa). Depression hoidossa bupropionin suurin vuorokausiannos on 300 mg. Osassa tutkimuksista on käytetty suurempaa annosta (450 mg). Tämä rajoittaa tutkimustulosten soveltuvuutta suomalaisten potilaiden hoitoon.
• Kommentti: Näytön luotettavuutta laskee tutkimustulosten epätarkkuus ja tutkimusten harhan riski.