Aikuisten ADHD-oireiden hoidosta amfetamiinivalmisteilla on julkaistu Cochrane-katsaus «Castells X, Blanco-Silvente L, Cunill R. Amphetami...»1, jonka viimeisin päivitys on vuodelta 2018. Cochrane-katsauksen systemaattinen kirjallisuushaku tehtiin elokuussa 2017 kaikista keskeisistä tietokannoista. Tutkijat kävivät lisäksi mukaan otettujen tutkimusten kirjallisuusviitteet läpi löytääkseen aiemmin tunnistamattomia artikkeleita ja olivat yhteydessä kaikkien mukaan otettujen artikkeleiden kirjoittajiin, alan tunnettuihin asiantuntijoihin sekä lääkeyrityksiin ja pyysivät heiltä tietoja muista, joko julkaistuista tai julkaisemattomista tutkimuksista tai käynnissä olevista tutkimuksista.
Mukaan otettiin satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset, joissa verrattiin jotakin amfetamiinivalmistetta lumelääkkeeseen tai aktiiviseen vertailulääkkeeseen vähintään 18-vuotiailla aikuisilla, joilla oli diagnosoitu ADHD käyttäen joko (mitä tahansa) DSM- tai ICD-10-luokitusta. Samanaikaissairauksia ei pidetty poissulkukriteerinä.
Päätulosmuuttujana oli ADHD-oireiden voimakkuus arvioituna millä tahansa vakiintuneella arviointimenetelmällä. Lisäksi katsauksessa arvioitiin lukuisia toissijaisia muuttujia sekä tehon että haittavaikutusten osalta. Tutkimusten laatua ja harhan riskiä arvioitiin vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti.
Katsauksen sisäänottokriteerit täytti 19 tutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 2 521 tutkimushenkilöä. Kaikissa tutkimuksissa vertailtiin amfetamiinivalmistetta lumelääkkeeseen, ja 3 tutkimuksessa oli lisäksi mukana aktiivinen vertailuaine (guanfasiini, modafiniili, paroksetiini). Tutkimuksista 3:ssa amfetamiinivalmiste oli deksamfetamiini, 9:ssä lisdeksamfetamiini ja 8:ssa amfetamiinisuolojen seos (MAS, mixed amphetamine salts), joka ei ole käytössä Euroopassa. Tutkimuksissa käytettyjen päivittäisten lääkeannosten vaihteluvälit olivat seuraavat: lisdeksamfetamiini 30–70 mg, deksamfetamiini 10,2–21,8 mg, MAS 12,5–80 mg. Tutkimusten keskimääräinen kesto oli 5,3 viikkoa (37 päivää), vaihteluväli 1–20 viikkoa. Kaikki tutkimukset oli tehty Pohjois-Amerikassa.
Kaikissa tutkimuksissa arvioitiin olevan suuri tai epäselvä harhan riski ainakin 1 arvioidulla osa-alueella. Katsauksen kirjoittajien mukaan yhdenkään tutkimuksen harhan riskiä ei kokonaisuutena olisi voitu arvioida pieneksi, koska satunnaistamisosa-alue arvioitiin epäselväksi kaikissa tutkimuksissa. Tätä perusteltiin amfetamiinivalmisteiden "voimakkailla subjektiivisilla vaikutuksilla", joiden vuoksi on mahdollista, että tutkijat tai tutkimushenkilöt ovat erottaneet amfetamiinin lumelääkkeestä. Ainoastaan 1 tutkimus oli julkisrahoitteinen, 16 tutkimusta oli lääketehtaiden rahoittamia ja 2 tutkimuksesta ei löytynyt tietoa rahoittajasta.
Amfetamiinien ja lumelääkkeen välistä tehoeroa arvioivassa meta-analyysissä havaittiin amfetamiinivalmisteiden vähentävän ADHD-oireita sekä tutkijan arvion mukaan (SMD -0,90; 95 % luottamusväli -1,04 – -0,75; 13 tutkimusta, 2 028 tutkimushenkilöä) että tutkimushenkilön itsearvion mukaan (SMD -0,51; 95 % luottamusväli -0,75 – -0,28; 6 tutkimusta, 120 tutkimushenkilöä).
Amfetamiinit eivät lisänneet hoidossa pysymistä, ja haittavaikutusten vuoksi tutkimuksen keskeyttäneiden määrä oli suurempi amfetamiini- kuin lumeryhmissä.
Tutkijan oirearvion perusteella tehokkaita olivat lisdeksamfetamiini (SMD -1,06; 95 % luottamusväli -1,26 – -0,85; 7 tutkimusta, 896 tutkimushenkilöä) ja MAS (SMD -0,80; 95 % luottamusväli -0,93 – -0,66; 5 tutkimusta, 1 083 tutkimushenkilöä), mutta ei deksamfetamiini (SMD -0,24; 95 % luottamusväli -0,80–0,32; 1 tutkimus, 49 tutkimushenkilöä).
Tutkimushenkilön itse arvioidessa oireitaan kaikki amfetamiinivalmisteet olivat tehokkaita vähentämään ADHD-oireita enemmän kuin lumelääke: deksamfetamiini (SMD -0,77; 95 % luottamusväli -1,13 – -0,40; 2 tutkimusta, 35 tutkimushenkilöä), lisdeksamfetamiini (SMD -0,33; 95 % luottamusväli -0,65 – -0,01; 3 tutkimusta, 67 tutkimushenkilöä) ja MAS (SMD -0,45; 95 % luottamusväli -1,02–0,12; 1 tutkimus, 18 tutkimushenkilöä).
Tutkimuksessa käytetty lääkeannos ei näyttänyt olevan yhteydessä tutkimusten välillä havaittuihin tehoeroihin. Tutkijat eivät löytäneet näyttöä siitä, että amfetamiinivalmisteet olisivat lievittäneet ADHD-oireita tehokkaammin kuin aktiiviset vertailuvalmisteet.
Yleiskommentti:
Suomessa on saatavilla 2 amfetamiinivalmistetta: lyhytvaikutteinen deksamfetamiini ja pitkävaikutteinen lisdeksamfetamiini. Lyhytvaikutteisen deksamfetamiinin käyttöaiheena on lasten ja nuorten ADHD:n hoito, joten lääkkeen käyttäminen aikuisilla on virallisen käyttöaiheen vastaista ja edellyttää erityistä perehtyneisyyttä ADHD:n lääkehoitoon. Amfetamiinisuolojen seoksella ei ole myyntilupaa EU-alueella.