Takaisin

Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja tyypin 1 diabetes

Näytönastekatsaukset
Anne Antikainen
7.2.2018

Näytön aste: C

Vähähiilihydraattinen ruokavalio voidaan mahdollisesti toteuttaa tyypin 1 diabeetikolla lyhytaikaisesti ilman vakavia haittavaikutuksia, mutta useamman vuoden mittaisen käytön turvallisuutta ei kuitenkaan pystytä tällä hetkellä arvioimaan .

Kyseessä on ennen–jälkeen-vertailu «Nielsen JV, Jönsson E, Ivarsson A. A low carbohydr...»1, jossa 24 (17 naista ja 7 miestä) huonossa tasapainossa ollutta tyypin 1 diabeetikkoa siirtyi vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle 12 kuukauden ajaksi. Insuliinipumppu oli hoitomuotona 11 tutkittavalla ja monipistoshoito 13 tutkittavalla. Ruokavalio sisälsi enintään 70–90 g hiilihydraatteja päivässä. Ruokavaliosta jätettiin kokonaan pois peruna, riisi, pasta, leipä ja murot. Näkkileipä ja kasvikset olivat sallittuja. Energiansaanti turvattiin lisäämällä ruokavalion rasvan ja proteiinin osuutta. Tutkittavat ohjeistettiin syömään 3 kertaa päivässä, välipalojen syöminen oli kielletty. 2 ensimmäisen kuukauden aikana tutkittavat saivat yksilöllistä ohjausta ruokavalion toteutuksesta sekä valmiita ruokalistoja ja reseptejä ruokavalion toteuttamisen tueksi. Tämän jälkeen seuranta toteutettiin 3–4 kuukauden välein toteutuneella diabeteshoitajan rutiinikäynnillä. Tutkittavista kerättiin tiedot tutkimuksen alussa sekä 3 ja 12 kuukauden kohdalla. Tulosmuuttujina olivat hypoglykemioiden määrä (n = 15), HbA1c, ateriainsuliinin tarve ja seerumin lipidipitoisuudet.

Hypoglykemioiden määrä väheni merkitsevästi (0–12 kk) 2,9 ± 2,0 – 0,5 ± 2,0 tapahtumaa viikossa. Samoin HbA1c laski merkitsevästi 7,5 ± 2,0 – 6,4 ± 2,0 %. Lisäksi ateriainsuliinin tarve väheni. Seerumin lipideistä triglyseriditaso laski merkittävästi 0–12 kk, muissa seerumin lipideissä ei tapahtunut muutosta.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Kommentti: Tutkimuksen luotettavuutta heikentää kontrolliryhmän puuttuminen, myös aineisto oli pieni. Ruokavalion toteutumista ei selvitetty, eikä näin ollen tiedetä, pitivätkö tutkittavat ohjeen mukaisen hiilihydraattimäärän ruokavaliossa seurantajakson ajan. Yleensä pidemmän seuranta-ajan kuluessa tutkittavien ruokavalio palaa lähemmäs omaa alkuperäistä ruokavaliota.

Kyseessä oli pilottitutkimuksena toteutettu rinnakkaiskoe «Krebs JD, Parry Strong A, Cresswell P ym. A random...»2, jossa 10 tyypin 1 diabeetikkoa satunnaistettiin joko ryhmään hiilihydraattiarviointiruokavalio tai hiilihydraattiarviointi + vähähiilihydraattinen (75 g) ruokavalio 12 viikon ajaksi. Tutkimuksen alussa ja 12 viikon kohdalla tulosmuuttujina olivat paino, pituus, verenpaine, HbA1c, seerumin lipidit ja kreatiniini. Lisäksi tutkittavilta kerättiin 3 päivän ruokapäiväkirjanpito sekä 3 vuorokauden glukoosisensorointitiedot. Ruokavalion toteutunut hiilihydraattimäärä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla oli suunniteltua suurempi, 103 (22, ka (SD) g/vrk vs. 203 (92)) hiilihydraattiarviointiryhmässä. Ryhmien välinen ero on kuitenkin merkitsevä. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla oli merkitsevä lasku HbA1c-tasossa (63–55 mmol/mol, p < 0,05) ja insuliinin päivän kokonaisannoksessa (64,4–44,2 ky/vrk, p < 0,05). Painossa oli ei-merkitsevä lasku 83,2–78,0 kg. Verenglukoositason vaihtelussa ei ollut eroa ryhmien välillä. Hiilihydraattiarviointiryhmässä ei ollut eroa lähtötilanteen ja 12 viikon kohdalla missään edellä mainituista tulosmuuttujista. Diabetes empowerment scale mittarin tulos parani hiilihydraattiarviointiryhmässä, hiilihydraattiarviointi + vähähiilihydraattinen ruokavalio -ryhmässä mittarin tulos ei muuttunut. Haittatapahtumina vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet raportoivat ärtyneisyyttä, yleistä sairauden tunnetta ja muutama hankaluutta sovittaa ateriainsuliiniannokset pieneen hiilihydraattimäärään.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Kommentti: Pilottitutkimuksen luonteen takia aineisto oli erittäin pieni. Vaikka painonmuutos vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla ei ollut merkitsevä, keskimääräinen painonlasku 5,2 kg eli 6,3 % on kliinisesti merkittävä ja voi osaltaan selittää edullisia muutoksia glukoosiaineenvaihdunnan mittareissa.

Erittäin vähähiilihydraattinen ruokavalio pystyttiin toteuttamaan lapsella ilman, että diabeteksen hoitotasapainon kanssa tuli ongelmia.

Tutkimuksia vähähiilihydraattisen ruokavalion toteutuksesta tyypin 1 diabetesta sairastavilla on vähän, ja tutkimusten laatu on heikko. Satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia riittävällä aineistolla ryhmien välisten erojen havaitsemiseen ei ole tehty. Yhdessäkään raportoiduista tutkimuksista ei kuitenkaan todettu vähähiilihydraattisella ruokavaliolla vakavia haittatapahtumia. Tuoreessa tutkimuksessa «Ranjan A, Schmidt S, Damm-Frydenberg C ym. Low-Car...»4 tuotiin kuitenkin esille mahdollisena haittavaikutuksena glukagonin vähäisempi teho tyypin 1 diabeetikoilla hypoglykemian hoidossa (vaihtovuorokoe 1 + 1 vko, hiilihydraattimäärä toisella jaksolla ≥ 250 g/pv ja toisella ≤ 50 g/pv, tämän jälkeen aiheutettiin paastotilassa s.c. insuliiniannoksella hypoglykemia ja injektoitiin ensin 100 µg ja 2 tunnin kohdalla 500 µg glukagonia). Tutkijat suosittelivat ottamaan glukagonin heikomman vasteen huomioon vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavan diabeetikon hypoglykemian hoidossa.

Kirjallisuutta

  1. Nielsen JV, Jönsson E, Ivarsson A. A low carbohydrate diet in type 1 diabetes: clinical experience--a brief report. Ups J Med Sci 2005;110:267-73 «PMID: 16454166»PubMed
  2. Krebs JD, Parry Strong A, Cresswell P ym. A randomised trial of the feasibility of a low carbohydrate diet vs standard carbohydrate counting in adults with type 1 diabetes taking body weight into account. Asia Pac J Clin Nutr 2016;25:78-84 «PMID: 26965765»PubMed
  3. Dressler A, Reithofer E, Trimmel-Schwahofer P ym. Type 1 diabetes and epilepsy: efficacy and safety of the ketogenic diet. Epilepsia 2010;51:1086-9 «PMID: 20345934»PubMed
  4. Ranjan A, Schmidt S, Damm-Frydenberg C ym. Low-Carbohydrate Diet Impairs the Effect of Glucagon in the Treatment of Insulin-Induced Mild Hypoglycemia: A Randomized Crossover Study. Diabetes Care 2017;40:132-135 «PMID: 27797928»PubMed