Takaisin

Juuripinnan karieksen pysäytyshoito klooriheksidiinilakalla

Näytönastekatsaukset
Eero Kerosuo
28.5.2018

Näytön aste: B

Ammattimainen käsittely klooriheksidiiniä (1- tai 10-prosenttinen) sisältävällä lakalla ilmeisesti vähentää uusien vaurioiden syntyä juuripinnoilla verrattuna lumelakkaan.

Satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa «Banting DW, Papas A, Clark DC ym. The effectivenes...»1 (Kanada ja Yhdysvallat) tutkittiin 10-prosenttista klooriheksidiiniä (CHX) sisältävän lakan juurikariesvauriota estävää vaikutusta verrattuna 2 lumelääkkeeseen. Potilaaksi valittiin aikuisia (ikä 45–75 vuotta), joilla oli todettu aktiivisia juurikariesvaurioita ja joiden mutans streptokokkien -taso syljessä oli kohonnut, mutta syljeneritys alhainen. 240 potilasta satunnaistettiin koe- ja lumeryhmiin.

Koeryhmässä hammaslääkäri tai suuhygienisti käsitteli hampaat 4 kertaa viikon välein ja vielä kerran 6 kuukauden kuluttua 10-prosenttisella CHX:ää sisältävällä lakalla. Lumeryhmässä käytettiin samaa lakkaa, mutta ilman CHX:ää.

1 vuoden kuluttua tarkastettiin 180 potilasta. Uusien juurikariesvaurioiden keskiarvo 12 kuukauden seurannassa oli koeryhmässä 0,77 (keskihajonta 1,30) ja lumeryhmässä 1,30 (1,70), jolloin kariesvaurioiden määrä väheni 40,8 %.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: Hyvä hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Kokeeseen valittiin vain henkilöt, joilla todettiin alhainen syljeneritys, ja suljettiin pois ne, joille hammaslääkäri tai suuhygienisti oli hiljattain suorittanut suun fluorikäsittelyn; näistä käsittelyistä kehotettiin luopumaan kokeen kestäessä. Näin ollen lisähyöty potilaille, joilla fluorikäsittelyt ovat jo käytössä, olisi todennäköisesti huomattavasti nyt todettua alhaisempi.
  • Kommentti: Puutteet satunnaistamisen ja ryhmäjaon salaamisen raportoinnissa, suuret erot eri tutkimusyksiköiden välillä, merkittävä kato ja mahdollinen eturistiriita heikentävät tuloksen luotettavuutta.

Espanjalaisessa tutkimuksessa «Baca P, Clavero J, Baca AP ym. Effect of chlorhexi...»2 valittiin satunnaisesti 2 vanhainkotia, joissa oli yhteensä 310 asukasta. Näistä valikoitiin yksilöt, jotka olivat iältään vähintään 65-vuotiaita ja joilla ei ollut vakavia sairauksia eikä antibioottihoitoja viimeisen 2 kuukauden aikana (n = 77). 7 heistä kieltäytyi, joten 68 satunnaistettiin koe- ja lumeryhmään.

Koeryhmässä hammaslääkäri puhdisti hampaat ja applikoi lakkaa, joka sisälsi 1-prosenttista CHX:ää ja 1-prosenttista tymolia 2 kertaa ensimmäisen viikon aikana, sitten 1 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen 3 kuukauden välein. Lumeryhmään kuuluvien hampaat lakattiin valmisteella, josta vaikuttavat aineet puuttuivat.

Vuoden kuluttua 22 potilasta oli menetetty seurannasta, ja uusien juurikariesvaurioiden keskiarvo (keskihajonta) oli koeryhmässä (n = 21) 0,67 (0,73) ja lumeryhmässä (n = 25) 1,32 (1,22), p = 0,039. Hampaiden värjäytymistä tai muita haittavaikutuksia ei todettu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: Hyvä, mutta edellyttää hammaslääkärin tai suuhygienistin toimenpiteitä, joten resurssien puute rajoittaa käyttöä hoitolaitoksissa. Lisäksi hoitokodeista puuttui suun hoidon perusprofylaksi, joten potilaiden fluorin käytöstä ei ollut tietoa, eikä CHX:n antamaa lisähyötyä voitu tutkia.
  • Kommentti: Merkittävä kato ja puutteellinen raportointi sekä mahdollinen eturistiriita heikentävät tuloksen luotettavuutta.

Hong Kongissa tarjottiin 21 vanhainkodin 1 546 asukkaalle mahdollisuutta osallistua satunnaistettuun kokeeseen «Tan HP, Lo EC, Dyson JE ym. A randomized trial on ...»3. Näistä valittiin ne, joilla ei ollut vakavia yleissairauksia, ja joiden suussa oli vähintään 5 hammasta, joissa oli juuripintaa näkyvissä. Potilaiden piti pystyä huolehtimaan hampaiden omahoidosta ja suuhygieniasta. 306 potilasta (keski-ikä 78,8 vuotta) täytti osallistumiskriteerit ja allokoitiin satunnaisesti 4 ryhmään: koeryhmiin, joissa suuhygieniaopetuksen lisäksi potilaat saivat joko 1-prosenttisen CHX-lakka-, natriumfluoridi- tai hopea-diamiinifluoridikäsittelyn ja kontrolliryhmään, jossa vaikuttavan aineen sijasta käytettiin vettä. Potilaita seurattiin 12, 24 ja 36 kuukautta. Tällöin vielä kaksi kolmasosaa (203) potilaista voitiin tarkastaa. Riskisuhde (luottamusväli) uusien juurikariesvaurioiden synnylle CHX-ryhmässä verrattuna kontrolliin oli 0,27 (0,11–0,66).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: Hyvä, mutta vaatii ammattihenkilön resurssin, joka rajoittaa käyttöä hoitolaitoksissa.
  • Kommentti: Satunnaistamisen puutteellinen raportointi, pelkän veden käyttäminen lumelääkkeenä (vaikeuttaa sokkouttamista), merkittävä kato sekä mahdollinen eturistiriita heikentävät tuloksen luotettavuutta.

Meta-analyysissä «Wierichs RJ, Meyer-Lueckel H. Systematic review on...»4 näiden 3 tutkimuksen perusteella saatu standardoitu ero uusien juurikariesvaurioiden keskiarvoissa CHX-käsittelyllä verrattuna lumekäsittelyyn oli -0,67; 95 % luottamusväli -1,01 – 0,32.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Soveltuu hyvin vanhuksiin, joilla on juurikariesvaurioita, jotka pystyvät itse huolehtimaan suuhygieniastaan ja ovat hammashuollon tavoitettavissa.
  • Kommentti: Tuloksen luotettavuutta heikentää alkuperäisjulkaisujen pieni lukumäärä ja niihin liittyvä harhan riski.

Kirjallisuutta

  1. Banting DW, Papas A, Clark DC ym. The effectiveness of 10% chlorhexidine varnish treatment on dental caries incidence in adults with dry mouth. Gerodontology 2000;17:67-76 «PMID: 11808057»PubMed
  2. Baca P, Clavero J, Baca AP ym. Effect of chlorhexidine-thymol varnish on root caries in a geriatric population: a randomized double-blind clinical trial. J Dent 2009;37:679-85 «PMID: 19497653»PubMed
  3. Tan HP, Lo EC, Dyson JE ym. A randomized trial on root caries prevention in elders. J Dent Res 2010;89:1086-90 «PMID: 20671206»PubMed
  4. Wierichs RJ, Meyer-Lueckel H. Systematic review on noninvasive treatment of root caries lesions. J Dent Res 2015;94:261-71 «PMID: 25398366»PubMed