Takaisin

Sidostusmenetelmän vaikutus yhdistelmämuovipaikkojen selviytymiseen

Näytönastekatsaukset
Anja Kotiranta
28.5.2018

Näytön aste: B

Kolmevaiheisen etsaa ja huuhtele -sidosaineen tai kaksivaiheisen itse-etsaavan sidosaineen käyttö ilmeisesti parantaa yhdistelmämuovipaikan selviytymistä suussa verrattuna kaksivaiheiseen etsaa ja huuhtele -sidosaineeseen.

Systemoidulla katsauksella ja meta-analyysillä «Santos MJ, Ari N, Steele S ym. Retention of tooth-...»1 selvitettiin erilaisten sidosmenetelmien vaikutusta yhdistelmämuovipaikkojen pysyvyyteen tilanteissa, joissa hampaan kaulaosan paikattu vaurio ei ollut karieksen aiheuttama. Katsausta varten haettiin satunnaistettuja, kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia Cochrane-kirjastosta (Cochrane Central Register of Controlled Trials) ja tietokannoista EMBASE (OVID), LILACS (Latin American and Caribbean Health Sciences Literature) ja Medline (OVID). Lisäksi katsaukseen valittujen artikkeleiden kirjallisuusviitteet käytiin läpi, samoin aiheeseen liittyvät artikkelit, joita PubMed-tietokanta ehdotti. Myös IADR:n kongresseissa vuosina 1990–2010 esitetyt abstraktit seulottiin ja kontrolloitujen kliinisten tutkimusten rekisteriä käytiin läpi sopivien tutkimusten löytymiseksi. Tarvittaessa tutkimusaineistoihin pyydettiin kirjoittajilta ja tutkijoilta lisätietoja. Mukaan valittavien tutkimusten tuli olla julkaistu vuosien 1990–2013 aikana, ja niissä tuli olla minimissään 3 vuoden seuranta-aika.

Haulla saatiin yhteensä 3 308 julkaisua, joista 27 kliinistä tutkimusta täytti asetetut kriteerit. Ne otettiin mukaan systemoituun katsaukseen. Näistä 13 julkaisussa vertailtiin eri sidosaineryhmiä seuranta-ajan ollessa 3–13 vuotta. Suurimmassa osassa tutkimuksia seuranta-aika oli 3 vuotta (8/13), ja vain 2 tutkimuksessa seuranta oli 13 vuotta.

Dentiinille tai kiilteelle ja dentiinille ulottuvat hampaan kaulaosan, ei-karieksen aiheuttamat vauriot paikattiin yhdistelmämuovilla käyttäen eri sidosaineita joko parivertailuina (samalle henkilölle yhtä monta paikkaa jokaisella tutkittavalla sidosaineella) tai rinnakkaistutkimuksina (eri henkilöille eri sidosaineita käyttäen). Meta-analyysi suoritettiin sidosaineiden osalta 4 erityyppisestä sidosaineryhmäparista, joiden osalta tulokset poimittiin analysoitavaksi useasta julkaisuista.

Meta-analyysissä vertailtavina olivat seuraavat:

  • kaksivaiheista etsaa ja huuhtele -sidosainetta (188 hammasta) verrattiin kolmevaiheiseen etsaa ja huuhtele -sidosaineeseen (150 hammasta)
    • 3 tutkimusta, seuranta-aika 3–5 vuotta
  • kaksivaiheista itse-etsaavaa (297 hammasta) verrattiin kolmevaiheiseen etsaa ja huuhtele -sidosaineeseen (253 hammasta)
    • 3 tutkimusta, seuranta-aika 3–13 vuotta
  • yksivaiheista itse-etsaavaa (290 hammasta) verrattiin kolmevaiheiseen etsaa ja huuhtele -sidosaineeseen (341 hammasta)
    • 4 tutkimusta, seuranta-aika 3–13 vuotta
  • kaksivaiheista etsaa ja huuhtele -sidosainetta (163 hammasta) verrattiin kaksivaiheiseen itse-etsaavaan sidosaineeseen (220 hammasta)
    • 4 tutkimusta, seuranta-aika 3–13 vuotta

Ensisijainen tulosmuuttuja oli paikan irtoaminen seuranta-aikana. Tulokset ilmoitettiin prosenttiosuuksina. Analyysissä ei huomioitu sidosaineiden eri kauppavalmisteiden koostumuksia saman aineryhmän tuotteissa, eikä itse-etsaavia sidosaineita eritelty niiden happamuuden mukaan. Myöskään paikatun hampaan sijaintia tai paikan kokoa ei huomioitu.

Kaksivaiheisella etsaa ja huuhtele -sidosaineella tehdyt muovipaikat menetettiin useammin seuranta-aikana kuin kolmevaiheisella etsaa ja huuhtele -sidosaineella sidostetut muovipaikat (OR; 2,80; 95 % luottamusväli 1,67–4,69 riskieron ollessa 18 %; 95 % luottamusväli 10–26 %). Myös verrattuna kaksivaiheiseen itse-etsaavaan sidosaineeseen kaksivaiheisella etsaa ja huuhtele -sidosaineella kiinnitettyjä muovipaikkoja menetettiin useammin (OR; 1,52; 95 % luottamusväli 1,20–1,92 riskieron ollessa 14 %; 95 % luottamusväli 7–22 %). Verrattaessa sekä 2- että yksivaiheisella itse-etsaavalla sidosaineella kiinnitettyjä paikkoja kolmevaiheisella etsaa ja huuhtele -sidosaineella kiinnitettyihin paikkoihin, ei kaula-alueen muovipaikkojen putoamisessa ollut merkitsevää eroa kummassakaan sidosaineryhmässä (OR; 1,02; 95 % luottamusväli 0,82–1,28 ja OR; 1,06; 95 % luottamusväli 0,76–1,49 mainitussa järjestyksessä lueteltuna).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toista samana vuonna julkaistua systemoitua katsausta «Peumans M, De Munck J, Mine A ym. Clinical effecti...»2 varten tehtiin kirjallisuushaku ennalta määritetyillä hakusanoilla MEDLINE-tietokannasta (via OVID) vuosina 1950–2013 julkaistuista artikkeleista. Lisäksi käytiin läpi artikkeleiden kirjallisuusluettelot ja IADR:n kongresseissa vuosina 1965–2013 aiheesta esitetyt abstraktit. Katsaukseen otettiin mukaan satunnaistettuja kontrolloituja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, joissa verrattiin muun muassa eri sidosaineilla sidostettujen V-luokan muovipaikkojen pysyvyyttä tilanteessa, jossa hampaan kaulaosan paikattu vaurio ei ollut karieksen aiheuttama. Seuranta-ajan tuli olla yli 18 kuukautta, ja tutkimuksissa tuli olla vähintään 2 sidosaineen vertailu. Sidosaineet jaettiin 6 eri ryhmään. Ensisijainen tulosmuuttuja oli vuosittainen paikkojen menettäminen (AFR). Vertailtavat ryhmät olivat:

  • kolmevaiheiset etsaa ja huuhtele -sidosaineet
  • kaksivaiheiset etsaa ja huuhtele -sidosaineet
  • miedot (pH ≥ 1,5) yksivaiheiset itse-etsaavat sidosaineet
  • happamat (pH < 1) yksivaiheiset itse-etsaavat sidosaineet
  • miedot (pH ≥ 1,5) kaksivaiheiset itse-etsaavat sidosaineet
  • happamat (pH < 1) kaksivaiheiset itse-etsaavat sidosaineet

Hakutuloksena saatiin 915 tutkimusta, joista 87 täytti mukaanottokriteerit. Kaksivaiheisia etsaa ja huuhtele -sidosaineita oli vertailtavana 65 kertaa, yksivaiheisia itse-etsaavia 63 kertaa, kolmevaiheisia etsaa ja huuhtele -sidosaineita 37 kertaa ja kaksivaiheisia itse-etsaavia sidosaineita 34 kertaa, eli yhteensä 78 eri kauppavalmistetta. Onnistumisia tarkasteltiin myös eripituisten seuranta-aikojen mukaan jaoteltuna: lyhyt seuranta 18 kuukautta – 3 vuotta, keskipitkä seuranta 3–5 vuotta ja pitkä seuranta yli 5 vuotta. Tutkimuksista valtaosassa (n = 78) seuranta-ajat oli lyhyitä. Yli 5 vuoden seuranta-aikoja oli vain 10 tutkimuksessa. Useimmat tutkimukset olivat yliopistollisia tutkimuksia.

Hampaan kaulaosan muovipaikkojen vuosittainen menetys oli kaksivaiheisella etsaa ja huuhtele -sidosaineella sidostettuna merkitsevästi suurempaa kuin kolmevaiheisella etsaa ja huuhtele -sidosaineella sidostettuna (vuosittainen menetys 5,8 (keskihajonta = 4,9) vs. 3,1 % (keskihajonta = 2); p = 0,02).

Miedot itse-etsaavat sidosaineet selviytyivät paremmin kuin happamammat. Tässä katsauksessa miedolla kaksivaiheisella itse-etsaavalla sidosaineella kiinnitetyt hampaan kaulaosan muovipaikat menetettiin harvemmin kuin kolmevaiheisella etsaa ja huuhtele -sidosaineella kiinnitetyt paikat (vuosittainen menetys 2,5 % (keskihajonta = 1,5) vs. 3,1 % (keskihajonta = 2); ero ei merkitsevä). Miedolla yksivaiheisella itse-etsaavalla sidosaineella kiinnitetyt paikat selvisivät lähes yhtä hyvin kuin kolmevaiheisella etsaa ja huuhtele -sidosaineella kiinnitetyt paikat (vuosittainen menetys 3,6 % (keskihajonta = 4,3) vs. 3,1 % (keskihajonta = 2); ero ei merkitsevä). Nämä kaikki 3 edellä mainittua sidosainetta menestyivät paremmin kuin happamat 2- ja yksivaiheiset itse-etsaavat sidosaineet, joiden käytön yhteydessä vuosittaiset paikojen menetykset olivat 8,4 % (keskihajonta = 7,9 %; p < 0,05) ja 5,4 % (keskihajonta = 4,8 %; ero ei merkitsevä). Samaan sidosaineryhmään kuuluvien eri kauppavalmisteiden välillä oli merkitseviä eroja muiden paitsi miedon kaksivaiheisen itse-etsaavan sidosaineen kohdalla. Paikkojen vuotuista menetystä verrattiin myös seuranta-ajan pituuden mukaan. Vuotuinen paikkojen menetys pysyi suhteellisen muuttumattomana mietojen kaksivaiheisten itse-etsaavien ja kolmevaiheisten etsaa ja huuhtele -sidosaineiden kohdalla, kun taas yksivaiheisilla itse-etsaavilla ja vahvoilla kaksivaiheisilla itse-etsaavilla sidosaineilla sidostettuja paikkoja menetettiin ajan kuluessa enemmän laskettuna vuotuisena paikkojen menetyksenä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Sidosaineiden toimivuutta kliinisessä työskentelyssä tutkitaan yleensä hampaan kaulaosan muovipaikkojen pysyvyytenä tilanteissa, joissa kaulaosan kudosvaurio ei ole karieksen aiheuttama. Tämä ei kaikilta osin vastaa kariesvaurioiden korjaavan hoidon tilannetta, mutta yhtenäistää tutkimusolosuhteita kaviteettien koon ja muodon suhteen.

Näytönastekatsauksessa käsiteltyjen systemoitujen katsausten mukaan kaksivaiheiset etsaa ja huuhtele -sidosaineet selviytyivät kliinisissä tutkimuksissa huonommin kuin kolmevaiheiset etsaa ja huuhtele -sidosaineet tai kaksivaiheiset itse-etsaavat sidosaineet.

Samansuuntaisia tuloksia saatiin vuonna 2015 julkaistussa meta-analyysissä «Mahn E, Rousson V, Heintze S. Meta-Analysis of the...»3, jossa tutkittiin eri sidosaineiden toimivuutta korjaavassa hoidossa. Sidosaineet oli jaoteltu tässä meta-analyysissä 4 eri pääryhmään: 2- ja kolmevaiheisiin etsaa ja huuhtele -sidosaineisiin ja 1- ja kaksivaiheisiin itse-etsaaviin sidosaineisiin, joita ei jaoteltu happamuuden mukaan. Mukaan otettiin näihin 4 eri ryhmään kuuluvista sidosaineista yhteensä 8 eri kauppavalmistetta, jotka olivat olleet mukana vähintään 5:ssä tähän meta-analyysiin otetussa tutkimuksessa. Sidosaineiden vertailu suoritettiin ns. kliinisellä indeksillä, jossa huomioitiin paikan pysyminen, sauman värjäytyminen ja makroskooppinen saumatiiviys painotettuna näiden parametrien määrittämisen luotettavuuden ja ilmiön tärkeyden perusteella. Tällä kliinisellä indeksillä mitattuna kolmevaiheiset etsaa ja huuhtele -sidosaineet ja kaksivaiheiset itse-etsaavat sidosaineet toimivat parhaiten. Sen sijaan tässä analyysissä yksivaiheinen itse-etsaava sidosaine pärjäsi merkitsevästi huonommin kuin kaksivaiheinen itse-etsaava tai kolmevaiheinen etsaa ja huuhtele -sidosaine kliinisellä indeksillä mitattuna (p = 0,026 ja p = 0,002).

Kirjallisuutta

  1. Santos MJ, Ari N, Steele S ym. Retention of tooth-colored restorations in non-carious cervical lesions--a systematic review. Clin Oral Investig 2014;18:1369-81 «PMID: 24671713»PubMed
  2. Peumans M, De Munck J, Mine A ym. Clinical effectiveness of contemporary adhesives for the restoration of non-carious cervical lesions. A systematic review. Dent Mater 2014;30:1089-103 «PMID: 25091726»PubMed
  3. Mahn E, Rousson V, Heintze S. Meta-Analysis of the Influence of Bonding Parameters on the Clinical Outcome of Tooth-colored Cervical Restorations. J Adhes Dent 2015;17:391-403 «PMID: 26525003»PubMed