Takaisin

Kariesriskin vaikutus väli- ja poskihampaiden yhdistelmämuovipaikkojen pitkäikäisyyteen

Näytönastekatsaukset
Taina Käkilehto
28.5.2018

Näytön aste: B

Korkean kariesriskin potilailla yhdistelmämuovien kestoikä on ilmeisesti lyhyempi kuin matalan kariesriskin potilailla.

Systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissä «Opdam NJ, van de Sande FH, Bronkhorst E ym. Longev...»1 tarkasteltiin potilaan, materiaalin ja hampaan vaikutuksia väli- ja poskihampaiden yhdistelmämuovien elinaikaan (survival). Katsausta varten tehtiin artikkelihaut englanninkielisistä lääketieteellisistä tiedekannoista (Pubmed/MEDLINE, Cochrane Central Register of Controlled Trials, Web of Science (ISI) ja Scopus) tammikuusta 1990 helmikuuhun 2013. Kirjallisuushaun tuloksena saatiin 1 551 artikkelia, joista jäi duplikaattien poiston jälkeen 1 194 artikkelia jäljelle tarkempaa analysointia varten

Katsauksen valituilta tutkimuksilta vaadittiin seuraavat kriteerit: pitkittäistutkimukset II lk:n tai I ja II lk:n pysyviin väli- ja poskihampaisiin tehdyistä suorista yhdistelmämuovipaikoista, vähintään 5 vuoden seuranta-aika ja vähintään 20 paikan evaluointi viimeisellä käynnillä. Lisäksi saatavilla tuli olla alkuperäisten tutkimusten tiedostot, joista selvitettiin käytetyt materiaalit, alustäytemateriaalien käyttö, paikka-aineen epäonnistumisen syy, ja jos oli saatavilla, potilaan kariesriskin arvio.

Katsauksesta suljettiin pois seuraavat: maitohammastutkimukset, etuhampaiden yhdistelmämuovipaikat, epäsuorat täytteet ja oikomiseen ja juurihoitoon liittyvät tutkimukset.

Hakukriteerit täytti 25 tutkimusta, joista 12 tutkimusta hyväksyttiin analysoitavaksi, kun tutkijat henkilökohtaisesti luovuttivat alkuperäiset aineistot käyttöön. Katsaukseen saatiin analysoitavaksi yhteensä 2 816 yhdistelmämuovipaikkaa, joista 596 oli epäonnistunut seurannan aikana.

Katsauksessa havaittiin, että ensimmäisen vuoden aikana yhdistelmämuovipaikkojen yleisin epäonnistumisen syy oli endodonttiset komplikaatiot. Seuranta-aikojen lopussa yleistyivät sekundäärikariesvauriot ja fraktuurat.

Yhdistelmämuovipaikkojen vuosittainen menetys (AFR) oli 5 vuoden seurannassa 1,8 % ja 10 vuoden seurannassa 2,4 %. Kirjoittajat arvioivat, että väli- ja poskihampaiden yhdistelmämuovipaikkojen elinaika oli keskimääräisesti hyvä isossa aineistossa.

Analyyseissä selvisi myös, että korkean kariesriskin potilailla oli suurempi riski paikkojen epäonnistumiselle (HR 2,44, p < 0,001) premolaareissa ja (HR 3,04, p < 0,001) molaareissa. Epäonnistuneet paikat ilmoitettiin seuranta-ajan päätyttyä prosentteina AFR (Annual failure rate). Kariesriskin vaikutusta arvioitiin ilmoittamalla epäonnistumisprosentit erikseen matalan riskin ja keski/korkean riskin potilaille. 10 vuoden seuranta-ajan jälkeen todettiin, että keski/korkean kariesriskin potilailla oli AFR 4,6/4,1 % verrattuna matalan riskin potilaisiin, joiden AFR oli 1,6 %. Riskipotilaiden paikkojen onnistuminen kuvattiin myös Kaplan–Meierin elinkäyrillä, joista näkyi korkean ja keskiriskin karispotilaiden paikkojen huonompi onnistuminen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Analyyseistä ei käy ilmi kariesriskin määritys. Varsinkin keskiriskin potilaat on vaikea käytännössä erottaa korkean riskin potilaista suomalaisessa väestössä. Tutkimuksissa keski- ja korkean riskin potilaiden paikkojen välillä ei löytynyt selvää eroa paikkojen onnistumisessa, mutta matalan riskin potilailla paikkojen onnistuminen oli tilastollisesti merkitsevästi parempaa.

Kirjallisuutta

  1. Opdam NJ, van de Sande FH, Bronkhorst E ym. Longevity of posterior composite restorations: a systematic review and meta-analysis. J Dent Res 2014;93:943-9 «PMID: 25048250»PubMed