Takaisin

Paikan korjaaminen vai uusiminen kokonaan

Näytönastekatsaukset
Satu Spets-Happonen
28.5.2018

Näytön aste: C

Pienet paikkojen korjaukset väli- ja poskihammaspaikoissa lienevät yhtä kestäviä kuin kokonaan uusittu paikka.

Chilessä tehdyssä kontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa «Fernández E, Martín J, Vildósola P ym. Can repair ...»1 verrattiin korjattujen vanhojen yhdistelmämuovipaikkojen kestävyyttä kokonaan uusittuihin yhdistelmämuovipaikkoihin. Tutkimukseen osallistui yliopiston hammaslääketieteen klinikan potilaita, jotka olivat hakeutuneet korjaavaan hoitoon.

Seuraavien sisäänottokriteerien tuli täyttyä: suussa tuli olla yli 20 hammasta. Yhdistelmämuovipaikat olivat purennassa ja vastapurijana oli oma hammas. Paikatut hampaat olivat oireettomia. Paikatuilla hampailla oli vähintään 1 kontakti viereiseen hampaaseen. Potilas oli yli 18-vuotias.

Poissulkukriteerit olivat seuraavat: potilas ei voinut käydä säännöllisessä hammashoidossa terveydellisistä syistä. Potilaan esteettisiä vaatimuksia ei olisi voitu toteuttaa korjaavilla toimenpiteillä. Potilaalla oli kserostomia tai lääkityksen vuoksi selvästi alentunut syljeneritys. Suuhygieniasta huolehtiminen oli heikentynyt yleisterveydellisistä syistä. Potilas oli kariesriskipotilas. Sekundaarikariesvauriot tai saumadefektit olivat suurempia kuin 3 mm ja/tai sijaitsivat approksimaalipinnoilla.

Yhteensä 50 yhdistelmämuovipaikkaa (28 potilasta, iältään 18–80-vuotiaita) alun perin 356:sta (66 potilasta) valikoitui tutkimukseen. Tutkimukseen valikoituneissa vanhoissa paikoissa oli pieniä paikallisia vaurioita, jotka eivät olleet läpimitaltaan 2–3 mm suurempia, niissä oli paikan muotoon liittyviä puutteita, marginaalisia lohkeamia tai sekundaarikariesvaurioita, ja ne rajautuivat I- tai II-luokan yhdistelmämuovipaikkojen purupinnoille. Paikkojen luokittelussa käytettiin modifioitua USPHS-kriteeristöä (United States Public Health Service). Paikat jaettiin satunnaisesti 2 ryhmään: korjattavien ryhmä (n = 25, I-luokka = 12, II-luokka = 13) ja uusittavien ryhmä (n = 25, I-luokka = 13, II-luokka = 12), joka toimi kontrollina. Potilaista 24:llä oli 2 tutkimukseen valikoitunutta paikkaa, joka mahdollisti satunnaistamisen. 4:llä tutkimukseen osallistuneista oli vain 1 tutkimuksen kriteerit täyttävä paikka, joka satunnaistettiin joko korjattavien tai uusittavien ryhmään.

Korjattavien ryhmässä korjaustoimenpiteet suoritettiin seuraavan protokollan mukaan: sauma, jossa oli vaurio, avattiin poraamalla siten, että osa paikkamateriaalista poistettiin vaurion laajuuden varmistamiseksi. Jos vaurio oli rajoittunut ja paikallinen, vaurioitunut hammaskudos poistettiin, kaviteetin preparointia jatkettiin, ja kaikki demineralisoitunut ja pehmeä hammaskudos poistettiin. Sidostus tehtiin itse-etsaavalla sidosaineella ja paikattiin yhdistelmämuovipaikka-aineella. Kontrolliryhmässä vanha paikka poistettiin kokonaan. Kaviteettia preparoitaessa ei tehty preventiivistä laajentamista eikä luotu allemenoja. Kaviteetin kulmat pyöristettiin, ja syvät kohdat eristettiin lasi-ionomeerilainerilla. Sidostus tehtiin itse-etsaavalla sidosaineella ja paikkaus muovipaikka-aineella pienerätekniikalla. Kummassakin ryhmässä käytettiin samoja sidos- ja paikkausmuoveja. Purenta tarkistettiin, ja paikat viimeisteltiin ja kiillotettiin. Kofferdam-suojausta käytettiin molemmissa ryhmissä. 2 kliinikkoa, eri kuin paikkojen arvioijat, teki paikkaukset. 2 kalibroitua tutkijaa arvioi paikat. Tutkijat arvioivat paikat toisistaan riippumatta heti hoidon jälkeen ja 10 vuoden kuluttua visuaalisesti ja tunnustelemalla käyttäen sondia ja suupeiliä sekä BW-kuvista. Paikoista arvioitiin saumatiiviys, sekundaarikariesvauriot, anatominen muoto ja väri. Tutkijat eivätkä potilaat tienneet, kumpaan ryhmään paikat kuuluivat.

10 vuoden seuranta-aikana kummastakin ryhmästä putosi pois 2 potilasta ja 2 paikkaa kummastakin ryhmästä menetettiin karieksen vuoksi. Korjausryhmän ja uusittavien ryhmän paikat eivät eronneet merkitsevästi toisistaan 10 vuoden kuluttua saumatiiviyden, sekundaarikarieksen, muodon tai värin suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen. Paikkauksessa käytettiin kofferdamia, mutta sen käytön hyötyjä paikkauksessa ei kuitenkaan ole kiistatta osoitettu.

Chilessä tehdyssä satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa «Moncada G, Vildósola P, Fernández E ym. Longitudin...»2 verrattiin korjaamalla hoidettujen amalgaamipaikkojen kestävyyttä kokonaan uusittuihin amalgaamipaikkoihin. Tutkimukseen osallistui yliopiston hammasklinikan potilaita, jotka täyttivät samat sisäänotto- ja poissulkukriteerit kuin tutkimuksessa 1. Yhteensä 40 amalgaamipaikkaa (20 potilasta) alun perin 229:stä paikasta (66 potilasta) valikoitui tutkimukseen. Potilaat eivät olleet samoja kuin tutkimuksessa 1. Paikat jaettiin satunnaisesti 2 ryhmään: korjattavien ryhmä (n = 19, I-luokka = 8, luokka II = 11) ja uusittavien ryhmä (n = 21, I-luokka = 9, II-luokka = 12). Korjausryhmässä protokolla oli seuraava: sauma, jossa oli rajautunut vaurio, avattiin poraamalla siten, että osa paikkamateriaalista poistettiin vaurion laajuuden varmistamiseksi. Jos vaurio oli rajoittunut ja paikallinen, vaurioitunut hammaskudos poistettiin ja jäljellä olevaan amalgaamipaikkaan tehtiin mekaaniset retentiot ja paikattiin amalgaamilla. Uusittavien ryhmässä vanha paikka poistettiin kokonaan ja kaviteetin preparoinnin jälkeen paikattiin uudelleen amalgaamilla. Sidosaineita tai linereita ei käytetty. Kofferdam-suojausta käytettiin molemmissa ryhmissä. 2 kliinikkoa, eri henkilöt kuin paikkojen arvioijat, teki paikkaukset. 2 kalibroitua tutkijaa arvioi paikat heti, kun ne oli tehty ja 10 vuoden kuluttua. Tutkijat arvioivat paikat toisistaan riippumatta heti hoidon jälkeen ja 10 vuoden kuluttua visuaalisesti ja tunnustelemalla käyttäen sondia ja suupeiliä sekä BW-kuvista. Paikoista arvioitiin purupinnan saumatiiviys, muoto, pinnan tasaisuus, sauman värjääntyminen, purentakontakti, sekundaarikariesvauriot ja kiilto.

10 vuoden kuluttua mukana arvioinnissa oli 30 paikkaa, korjausryhmässä 17 ja uusintaryhmässä 13. Ainoastaan paikkojen muoto erosi merkitsevästi ryhmien välillä ja oli parempi uusittujen paikkojen ryhmässä. Sauman värjäytymisen, sekundaarikarieksen ja kiillon suhteen tapahtui enemmän huononemista korjausryhmässä, mutta ero ei ollut merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko, koska korjaukset oli tehty amalgaamilla, jota ei enää Suomessa käytetä korjauksiin.

Systemaattisessa Cochrane-katsauksessa «Sharif MO, Catleugh M, Merry A ym. Replacement ver...»3 tavoitteena oli arvioida puutteellisen yhdistelmämuovipaikan korjauksen vs. uusimisen vaikutusta paikan kestävyyteen pysyvissä molaareissa ja premolaareissa, joissa korjaus ja uusiminen oli tehty yhdistelmämuovilla. Katsaukseen valittavien kliinisten tutkimusten tuli täyttää seuraavat kriteerit: satunnaistettu kontrolloitu kliininen tutkimus (sisältäen puolitetun suun tutkimukset), puutteellisten yhdistelmämuovipaikkojen korjaaminen ja uusiminen molaareissa tai premolaareissa aikuisilla. Tutkimuksia katsaukseen haettiin elektronisista tietokannoista. Potentiaalisista 298 tutkimuksesta ei yksikään lopulta täyttänyt kriteerejä. Vastaava katsaus tehtiin puutteellisista amalgaamipaikoista «Sharif MO, Merry A, Catleugh M ym. Replacement ver...»4, joiden korjaus tai uusiminen oli tehty amalgaamilla. Potentiaalisista 201 tutkimuksesta ei yksikään lopulta täyttänyt kriteerejä.

Kommentit:

«Fernández E, Martín J, Vildósola P ym. Can repair ...»1: Tutkimusaineisto oli pieni. Tutkimuksessa ei ollut mukana kariesaktiivisia henkilöitä ja korjaukset rajautuivat purupinnoille, joihin plakki ei kerry. Sekundaarikariesvauriot ovat merkittävin paikkojen uusimiseen johtava syy.

«Moncada G, Vildósola P, Fernández E ym. Longitudin...»2: Tutkimusaineisto oli pieni ja seurannasta pudonneiden osuus oli 25 %.

Kirjallisuutta

  1. Fernández E, Martín J, Vildósola P ym. Can repair increase the longevity of composite resins? Results of a 10-year clinical trial. J Dent 2015;43:279-86 «PMID: 24907560»PubMed
  2. Moncada G, Vildósola P, Fernández E ym. Longitudinal results of a 10-year clinical trial of repair of amalgam restorations. Oper Dent 2015;40:34-43 «PMID: 25100406»PubMed
  3. Sharif MO, Catleugh M, Merry A ym. Replacement versus repair of defective restorations in adults: resin composite. Cochrane Database Syst Rev 2014;(2):CD005971 «PMID: 24510679»PubMed
  4. Sharif MO, Merry A, Catleugh M ym. Replacement versus repair of defective restorations in adults: amalgam. Cochrane Database Syst Rev 2014;(2):CD005970 «PMID: 24510713»PubMed