Kielenalussiedätyksen tehoa astmaan ja allergiseen nuhaan tutkittiin Tanskassa ja Ruotsissa 114 aikuisella satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Dahl R, Stender A, Rak S. Specific immunotherapy w...»1 käyttäen heinäsiedätystablettia (Grazax®, ALK) 10–14 viikkoa ennen siitepölykautta ja kauden aikana vuonna 2004.
Eroa astmaoireiden esiintymisessä tai astmalääkityksen tarpeessa ei todettu verrattaessa siedätys- ja lumeryhmää, vaikka allergisen nuhan oireiden ja lääkitystarpeen osalta todettiin selvä ero siedätysryhmän hyväksi.
Heinäallergian kielenalussiedätyksen (Grazax) tehoa tutkittiin satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa monikeskustutkimuksessa «Durham SR, Emminger W, Kapp A ym. SQ-standardized ...»2, jossa oli tutkittavia 8 eri maasta Euroopassa. Tutkittavat olivat aikuisia. Tutkimuksen 1. vuoden aikana siedätysryhmään kuului 282 ja lumeryhmään 286. Tutkimus suunniteltiin alun perin vuoden kestoiseksi, mutta sitä jatkettiin 5 vuotta täyteen, joista 3 vuotta hoitoa ja 2 vuotta seurantaa. Astman osalta verrattiin 79 siedätysryhmään kuulunutta ja 72 lumeryhmään kuulunutta heinäallergiaan liittyvästä astmaoireilusta kärsivää.
Yhdistetty astmaoireilun ja astmalääketarpeen pisteytys oli 39 % (p = 0,049) pienempi siedätysryhmässä lumeryhmään verrattuna yhdistäen 5 vuoden tulokset ja 44 % (p = 0,030) pienempi, kun arvioitiin siitepölyn osalta huippukausia.