Takaisin

Aktiivinen kontakti päivystysyksikössä ja seuranta itsemurhayrityksen jälkeen

Näytönastekatsaukset
Pekka Jylhä
7.1.2020

Näytön aste: B

Aktiivinen kontakti päivystysyksikössä ja seuranta itsemurhayrityksen jälkeen vähentää ilmeisesti riskiä uudelle yritykselle 6 ja 12 kuukauden seurannassa.

Meta-analyysi «Inagaki M, Kawashima Y, Kawanishi C ym. Interventi...»1 päivystysyksikössä tehtävistä interventioista itsemurhaa yrittäneiden potilaiden mahdollisen tulevan itsetuhoisen käyttäytymisen estämiseksi. Tietokantahaku PuBMed, PsycINFO, CINAHL ja EMBASE jokaisen tietokannan alusta 8/2013 asti. Sisäänottokriteerit olivat: itsemurhayritys 1 kuukauden sisällä ennen tutkimuksen alkua, sisäänotto päivystysyksikköön, potilaan sisäänottoarvio tutkimukseen tapahtunut päivystysyksikössä tai heti sen jälkeen vuodeosastolla, artikkeli oli englanninkielinen ja tutkimus oli satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus, jonka metodi oli kuvattuna tutkimuksessa. Haku tuotti yhteensä 8 059 asiakirjaa, joista duplikaattien poiston jälkeen jäi 5 390. Edelleen, kun oli poistettu ne tutkimukset, jotka abstraktin perusteella eivät täyttäneet sisäänottokriteereitä (n = 5 326), jäi jäljelle 64 tutkimusta, joista pyydettiin koko artikkeli. Näistä 24 erillistä tutkimusta sisällytettiin kvalitatiiviseen synteesiin.

Interventiot jaettiin 4 ryhmään:

a) aktiivinen kontakti ja seuranta (11 tutkimusta, joissa 5 alaryhmää: 1) intensiivihoito ja aktiivinen palveluntarjonta (4 tutkimusta; 2 tai enemmän seurantatapaamista), 2) lyhytinterventio ja kontakti (1 tutkimus), 3) kirje- tai postikortti-interventio (3 tutkimusta), 4) puhelin (2 tutkimusta; soitto 1 kuukauden tai 3 kuukauden kuluttua), 5) yhdistetty kirje/postikortti ja puhelin, 1 tutkimus; 2 puhelinsoittoa, jota seurasi 6 kirjettä vuoden aikana),

b) psykoterapia (9 tutkimusta),

c) lääkehoito (1 tutkimus) ja

d) sekalainen (3 tutkimusta).

Päätetapahtumana oli uusi itsemurhayritys, itsemurha tai kuolema mistä tahansa syystä. Seuranta-aika oli 12 ja 24 kuukautta.

12 kuukauden seurannassa uusien itsemurhayritysten määrä aktiivinen kontakti ja seuranta -interventioryhmässä oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin kontrolliryhmässä (n = 5 319, 9 tutkimusta, pooled RR = 0,83, 95 % luottamusväli 0,71–0,97), mutta eroa ei ollut 24 kuukauden seurannassa (n = 925, 2 tutkimusta, pooled RR = 0,98, 95 % luottamusväli 0,76–1,22). Muilla menetelmillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa uusien itsemurhayritysten määrässä interventio- ja kontrolliryhmien välillä.

12 kuukauden seurannassa uusien itsemurhakuolemien määrä aktiivinen kontakti ja seuranta -interventioryhmässä oli pienempi verrattuna kontrolliryhmään, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (n = 1 854, 5 tutkimusta, pooled RR = 0,83, 95 % luottamusväli 0,36–1,90).

12 kuukauden seurannassa kuolemien määrä mistä tahansa syystä oli kontrolliryhmässä suurempi kuin aktiivinen kontakti ja seuranta -interventioryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (n = 2 609, 3 tutkimusta, pooled RR = 2,97, 95 % luottamusväli 0,89–9,90).

Lopputulemana kirjoittajat toteavat, että aktiivinen kontakti ja seuranta päivystyksessä tutkituille itsemurhaa yrittäneille potilaille vähentää heidän itsemurhayritysriskiään ainakin 12 kuukautta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: Sovellettavissa suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään
  • Kommentti: Aktiivinen kontakti ja seuranta -interventiotutkimuksissa ei saatu tilastollisesti merkitsevää eroa intervention tehosta ehkäistä itsemurhien määrää johtuen tilastollisen voiman puutteesta (tutkimuksia oli vähän ja tutkimusten otoskoot olivat pieniä). Muiden interventioiden teho ehkäistä itsemurhia tai itsemurhayrityksiä jää myös auki, johtuen tutkittavien kadosta tutkimuksista, tutkimusasetelmasta (joissakin tutkimuksissa tutkittiin vain psykometrisiä ominaisuuksia) ja seurannan ongelmista. Interventioissa oli heterogeenisyyttä.

Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Inagaki M, Kawashima Y, Yonemoto N ym. Active cont...»2 päivystysyksikössä tehtävistä interventioista itsemurhaa yrittäneiden potilaiden mahdollisen tulevan itsetuhoisen käyttäytymisen estämiseksi. Tietokantahaku MEDLINE, PsycINFO, CINAHL ja EMBASE jokaisen tietokannan alusta 1/2015 asti. Sisäänottokriteerit olivat itsemurhayritys 1 kuukauden sisällä ennen tutkimuksen alkua, sisäänotto päivystysyksikköön, potilaan sisäänottoarvio tutkimukseen tapahtunut päivystysyksikössä tai heti sen jälkeen vuodeosastolla, artikkeli oli englanninkielinen ja tutkimus oli satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus, jonka metodi oli kuvattuna tutkimuksessa. Poissulkukriteereinä oli kokeellinen terapia, joka sisälsi vain fyysistä terapiaa fyysisiin vammoihin tai myrkytykseen tai jos primaarilopputulema oli tutkimuksen alaryhmän analyysi.

Haku tuotti yhteensä 9 654 asiakirjaa, joista duplikaattien poiston jälkeen jäi 6 520. Edelleen, kun oli poistettu tutkimukset, jotka abstraktin perusteella eivät täyttäneet sisäänottokriteereitä (n = 6 424), jäi jäljelle 96 tutkimusta, joista pyydettiin koko artikkeli, joista 28 erillistä tutkimusta sisällytettiin meta-analyysiin.

Interventiot jaettiin 4 ryhmään:

a) aktiivinen kontakti ja seuranta (14 tutkimusta, joista 18 julkaisua, joissa 5 alaryhmää: 1) intensiivihoito ja aktiivinen palveluntarjonta (6 tutkimusta), 2) lyhytinterventio ja kontakti (3 tutkimusta), 3) kirje- tai postikortti-interventio (3 tutkimusta, 6 julkaisua), 4) puhelin (2 tutkimusta), 5) yhdistetty kirje/postikortti ja puhelin, 1 tutkimus; 2 puhelinsoittoa, jota seurasi 6 kirjettä vuoden aikana),

b) psykoterapia (10 tutkimusta, 12 julkaisua),

c) lääkehoito (1 tutkimus) ja

d) sekalainen (3 tutkimusta; terapian jatkuminen samalla henkilöllä, joka arvioi itsemurhayrityksen; sairaalahoito ja ohjaus perusterveydenhuoltoon; ohjaus päihdetyöntekijälle).

Primaarina päätetapahtumana oli uusi itsemurhayritys 6 kuukauden seurannassa, toissijaisena päätetapahtumana oli uusi itsemurhayritys 12 kuukauden seurannassa.

6 kuukauden seurannassa (2 tutkimusta) uusien itsemurhayritysten määrä aktiivinen kontakti ja seuranta -interventioryhmässä oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin kontrolliryhmässä (26/486 vs. 55/498, RR = 0,48, 95 % luottamusväli 0,31–0,76). Muissa interventioryhmissä ei ollut päätetapahtumana 6 kuukauden seuranta.

12 kuukauden seurannassa (11 tutkimusta) uusien itsemurhayritysten määrä aktiivinen kontakti ja seuranta -interventioryhmässä oli pienempi kuin kontrolliryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (417/3 402 vs. 482/3 454, RR = 0,86, 95 % luottamusväli 0,73–1,02; I2 = 35,5 %, 95 % luottamusväli 0 %–67,1 %). Kun tutkimus, jossa oli metodologisia ongelmia (56 % interventioryhmään satunnaistetuista ei osallistunut tutkimukseen), jätettiin analyysista pois, ero tuli tilastollisesti merkitseväksi (RR = 0,82, 95 % luottamusväli 0,69–0,98). Muilla interventiomenetelmillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa uusien itsemurhayritysten määrässä interventio- ja kontrolliryhmien välillä.

Lopputulemana kirjoittajat toteavat, että aktiivinen kontakti ja seuranta päivystyksessä tutkituille itsemurhaa yrittäneille potilaille vähentää heidän itsemurhayritysriskiään 6 kuukauden seurannassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: Sovellettavissa suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään
  • Kommentti: Interventioissa oli heterogeenisyyttä.

Kirjallisuutta

  1. Inagaki M, Kawashima Y, Kawanishi C ym. Interventions to prevent repeat suicidal behavior in patients admitted to an emergency department for a suicide attempt: a meta-analysis. J Affect Disord 2015;175:66-78 «PMID: 25594513»PubMed
  2. Inagaki M, Kawashima Y, Yonemoto N ym. Active contact and follow-up interventions to prevent repeat suicide attempts during high-risk periods among patients admitted to emergency departments for suicidal behavior: a systematic review and meta-analysis. BMC Psychiatry 2019;19:44 «PMID: 30683075»PubMed