Takaisin

Intranasaalinen esketamiini ja masennukseen liittyvä itsemurha-ajattelu

Näytönastekatsaukset
Erkki Isometsä ja Pekka Jylhä
7.1.2020

Näytön aste: C

Intranasaalinen esketamiini masennuslääkehoidon lisänä saattaa olla tehokas masennukseen liittyvän itsemurha-ajattelun nopeassa lyhytaikaisessa lievityksessä.

Yhdysvaltalaisessa satunnaistetussa, lumekontrolloidussa monikeskustutkimuksessa «Canuso CM, Singh JB, Fedgchin M ym. Efficacy and S...»1 selvitettiin intranasaalisen esketamiinin tehoa depression ja siihen liittyvien välittömien vakavien itsemurha-ajatusten lievittäjänä. Kaikkiaan 68 iältään 19–64-vuotiasta (naisia 65,2 %) sairaalaan hakeutunutta itsetuhoista vakavasta masennustilasta (DSM-IV major depressive disorder, MADRS ≥ 22 pistettä, vakavia itsetuhoajatuksia viimeisen 24 tunnin aikana) kärsivää potilasta satunnaistettiin tietokoneen avulla saamaan tavanomaisen hoidon ohella joko 84 mg esketamiinia tai lumetta intranasaalisesti 2 kertaa viikossa 4 viikon ajan. Yleisin tavanomaisen hoidon masennuslääke oli sertraliini. Tutkimuksen primaarinen vastemuuttuja oli Montgomery–Åsberg Depression Rating Scalen (MADRS) pistemäärän muutos 4 tuntia alkuannoksen jälkeen. Sekundaarisia vastemuuttujia olivat kliinikon kokonaisarvio potilaan itsemurhavaarasta (Suicide Ideation and Behavior Assessment Tool) ja kyseiset mittarit 24 tunnin ja 4 viikon aikapisteissä.

Tutkimuksen alussa MADRS-pisteet olivat esketamiiniryhmässä 38,5 ± 6,17 ja lumeryhmässä 38,8 ± 7,02. Tutkimuksessa todettiin selvä masennusoireiden lasku 4 tunnin aikapisteessä eli primaarisessa vastemuuttujassa (MADRS-keskiarvo (SD) esketamiiniryhmä -13,4 (9,03), lumeryhmä -9,1 (8,38), esketamiinin ero lumeeseen -5,3 pistettä, efektikoko = 0,61). Tilastollisesti merkitsevä ero havaittiin myös 24 tunnin kuluttua (-7,2 pistettä; efektikoko = 0,65), mutta ei enää päivän 25 aikaan (ero -4,5 pistettä; efektikoko = 0,35).

Hoidolla todettiin myös merkittävä teho itsetuhoajatuksiin MADRS:n itsetuhokysymyksen perustella arvioituna 4 tunnin aikapisteessä (efektikoko = 0,67), mutta ei enää tilastollisesti merkitsevänä 24 tunnin (efektikoko = 0,35) tai päivän 25 (efektikoko = 0,29) aikapisteissä. Ryhmien välillä ei todettu eroja kliinikon tekemässä arviossa itsemurhavaarasta. Tavallisimpia raportoituja haittavaikutuksia esketamiiniryhmässä olivat pahoinvointi (37,1 %), huimaus (34,3 %), dissosiaatio-oireet (31,4 %), lääkkeen epämiellyttävä maku (31,4 %) ja päänsärky (31,4 %).

  • Tutkimuksen taso: tasokas
  • Soveltuvuus suomalaiseen terveydenhuoltoon: hyvä
  • Kommentti: Potilaiden aiemmin saamaa hoitoa ei raportoitu.

Kommentti:

On todennäköistä, että inhaloitava esketamiini tulee Suomessa saataville vuoden 2019 aikana. Lisäys 20.12.2019: Valmiste on saanut joulukuussa 2019 myyntiluvan hoitoresistenttiin depressioon Euroopassa.

Hoidon uskottavuutta lisää olennaisesti infuusiona annetun raseemisen ketamiinin nopea ja hyvä teho vaikea-asteisen masennuksen itsemurha-ajattelussa. Osa hoidon havaitusta hyödystä on kuitenkin epäspesifiä lumevaikutusta, koska myös lumeryhmässä tapahtui huomattavaa oireiden lievittymistä.

Intranasaalisen esketamiinin suurin etu on annostelun helppous, keskeisin epävarmuustekijä taas uuden annostelutavan teho infuusioon verrattuna. On myös tärkeää arvioida niin hoidon turvallisuutta toistetun annostelun ja pitkäaikaisen käytön yhteydessä kuin vaaraa aineen väärinkäytöstä päihtymistarkoituksessa.

Kirjallisuutta

  1. Canuso CM, Singh JB, Fedgchin M ym. Efficacy and Safety of Intranasal Esketamine for the Rapid Reduction of Symptoms of Depression and Suicidality in Patients at Imminent Risk for Suicide: Results of a Double-Blind, Randomized, Placebo-Controlled Study. Am J Psychiatry 2018;175:620-30 «PMID: 29656663»PubMed