Takaisin

Liikunta ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin hoidossa

Näytönastekatsaukset
Eero Mervaala
8.1.2020

Näytön aste: A

Sekä kestävyysliikunta että lihasvoimaa ja -kestävyyttä lisäävä liikunta (lihaskuntoharjoittelu) vähentävät maksan rasvapitoisuutta ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia sairastavilla potilailla.

Systemoidussa katsauksessa «Thoma C, Day CP, Trenell MI. Lifestyle interventio...»1 tutkittiin elintapamuutosten vaikutuksia intrahepaattisen rasvan määrään, maksaentsyymeihin ja insuliiniherkkyyteen ei-alkoholiperäisen rasvamaksatautia sairastavilla potilailla. Tutkittavien piti olla vähintään 19-vuotiaita ja sairastaa ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia, mukaan lukien steatohepatiitti. Myöhäisvaiheen maksasairautta sairastavat potilaat (maksakirroosi, hepatosellulaarinen maksasyöpä) suljettiin pois tutkimuksesta.

NAFLD:lle ei määritetty spesifistä kriteeristöä, koska diagnostinen kriteeristö eri tutkimuksissa oli vaihteleva.

Seuraavia menetelmiä on käytetty mukaan otetuissa tutkimuksissa intrahepaattisen rasvamäärän arviointiin:

  1. maksabiopsia
  2. protoni-magneetti-resonanssi-spektroskopia
  3. tietokonetomografia
  4. ultraäänitutkimus.

Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli intrahepaattisen rasvan määrä sekä histologisesti tehdyt arviot tulehduksesta ja fibroosista. Maksaentsyymien muutokset myös arvioitiin. Tutkimuksen toissijaisena päätemuuttujana oli glukoositoleranssi/insuliiniherkkyys arvioituna sokerirasituskokeilla tai insuliini camp -tutkimuksilla.

Tutkimustyyppeinä hyväksyttiin satunnaistetut ja satunnaistamattomat kontrolloidut tutkimukset. Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: Medline (Pubmed), Scopus ja Cochrane. Seuranta-ajanjakso päättyi lokakuussa 2010. Lopullisiin analyyseihin hyväksyttiin 23 tutkimusta, joista 7:ssä oli kontrolliryhmä, 6 oli satunnaistettuja, 11:ssä tutkimuksessa annettiin ainoastaan ravitsemus-interventio, 2 tutkimuksessa pelkästään liikunta-interventio ja 19:ssä sekä ravitsemus- että liikuntainterventio.

Pelkästään liikuntaan keskittyvissä tutkimuksissa (2 satunnaistettua tutkimusta, osallistujien määrä 35, noin 30 % naisia) liikunta oli keski-intensiteetin aerobista liikuntaa. Tutkimuksen kesto oli 4–12 viikkoa. Liikuntaharjoituksen osoitettiin vähentävän maksan rasvapitoisuutta absoluuttisesti 1,8 % ja relatiivisesti 21 %.

Sekä ravitsemus- että liikunta-interventioita annettiin 7 tutkimuksessa (osallistujia 436, joista noin 50 % naisia). Tutkimusten kesto oli 3–12 kuukautta. Kehon painon laski keskimäärin 2,2–8,8 %. Muutokset kardiorespiratorisessa suorituskyvyssä tai liikuntaharjoittelun adherenssissa on kuvattu tutkimuksissa huonosti. 6/7 tutkimuksessa raportoitiin muutokset maksan rasvapitoisuudessa. Maksan rasvapitoisuus väheni absoluuttisesti 2–4,6 % ja relatiivisesti 13–51 %. 6/7 tutkimuksessa osoitettiin suotuisa muutos sokeritasapainossa / insuliiniherkkyydessä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Systemoidussa katsauksessa «Keating SE, Hackett DA, George J ym. Exercise and ...»2 tutkittiin liikunnan vaikutuksia intrahepaattisen rasvan määrään ja plasman maksaentsyymipitoisuuksiin ei-alkoholiperäisen rasvamaksatautia sairastavilla potilailla. Tutkittavien piti olla yli 18-vuotiaita ja sairastaa ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia, mukaan lukien steatohepatiitti. Mukaan otettiin sekä aerobista liikuntaa ja lihaskuntoliikuntaa sisältävät pitkäkestoiset liikuntatutkimukset. Myös ravitsemus/dieetti-interventiota sisältävät tutkimukset otettiin mukaan, mikäli niiden koe-asetelma mahdollisti liikunnan itsenäisen vaikutuksen arvioinnin. Tutkimukset, joissa maksavaurion taustalla oli alkoholiperäiset, lääkkeiden käyttöön, yleiseen ravitsemukseen, virustauteihin tai perimään liittyvät syyt.

Seuraavia menetelmiä on käytetty mukaan otetuissa tutkimuksissa intrahepaattisen rasvamäärän arviointiin:

  1. maksabiopsia
  2. protoni-magneetti-resonanssi-spektroskopia
  3. tietokonetomografia
  4. ultraäänitutkimus.

Maksaentsyymien muutokset myös arvioitiin.

Tutkimustyyppeinä hyväksyttiin satunnaistetut ja satunnaistamattomat kontrolloidut tutkimukset. Kirjallisuushaut tehtiin tietokannoista Medline, Cinahl, AMED, Web of Scienc, Scopus, CAM, Embase, ProQuest 5000, Science Direct ja Pubmed. Seuranta-ajanjakso päättyi elokuussa 2011.

Lopulliseen meta-analyyseihin hyväksyttiin 12 tutkimusta, joista 11 oli satunnaistettuja ja kontrolloituja (439 tutkittavaa, 241 miestä, 17 naista, 21 ei raportoitu). Tutkittavien ikä vaihteli 36–58 vuoden välillä. Useimmissa tutkimuksissa henkilöt olivat kehon painoindeksin perusteella ylipainoisia. Tutkimuksen kesto vaihteli 4 viikosta 6 kuukauteen. Meta-analyysin perusteella liikunta vähentää maksan rasvapitoisuutta (pooled effect size ES = -0,37, 95 % luottamusväli -0,06 – -0,69, p = 0,02). Liikunnan suotuisat vaikutukset olivat suurelta osin painon muutoksesta riippumattomia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Systemoidussa katsauksessa «Hashida R, Kawaguchi T, Bekki M ym. Aerobic vs. re...»3 tutkittiin kestävyysliikunnan ja lihaskuntoharjoittelun vaikutuksia intrahepaattisen rasvan määrään ei-alkoholiperäisen rasvamaksatautia sairastavilla potilailla.

Tutkimuksen sisäänotto kriteerit olivat seuraavat:

  1. Tutkimustyyppi: RCT-tutkimukset, ei-RCT-tutkimukset, kliiniset ennen ja jälkeen -tutkimukset ja havainnolliset kohorttitutkimukset
  2. Tutkimukset, joissa katsottu terapeuttisen liikunnan vaikutusta maksan rasvapitoisuuteen NAFLD-potilailla
  3. Liikuntatyyppinä joko kestävyysliikunta tai lihaskuntoharjoittelu
  4. Intrahepaattisen rasvan määrä on arvioitu ja määritetty maksabiopsialla, NMR-kuvauksella, tietokonetomografialla tai ultraäänitutkimuksella.

Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: Pubmed, Web of Science, Scopus. Seuranta-ajanjakso päättyi 28.1.2016. Lopullisiin meta-analyyseihin hyväksyttiin 23 tutkimusta, joissa oli 24 kestävyysliikunta ja 7 lihaskuntoharjoitteluprotokollaa. Näistä 12 tutkimusta valittiin jatko-analyyseihin, joissa vertailtiin liikuntamuodon vaikutusta maksan rasvapitoisuuteen.

Liikunta vähensi maksan rasvapitoisuutta 22/24 liikuntaprotokollassa (91,7 %, n = 582). Tutkittavien keski-ikä oli 48 vuotta ja BMI 30,9 kg/m2. Liikuntaa harjoitettiin 3 kertaa viikossa. Aerobisen liikunnan keskimääräinen MET oli 4,8, liikunnan kesto 40 minuuttia ja harjoittelujakson pituus 12 viikkoa. Lihaskuntoharjoittelussa keskimääräinen MET oli 3,5, harjoittelun kesto 45 ja harjoittelujakson pituus 12 viikkoa. Sekä aerobinen (-0,7–21 %) että lihaskuntoharjoittelu (-2–12 %) vähensivät maksan rasvapitoisuutta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti:

Useimmat liikuntaa koskevat tutkimukset ovat olleet pieniä, ja niiden kesto on ollut vain 8–12 viikkoa. Liikunnan vaikutuksesta maksan fibroosiin on erittäin vähän tutkimusnäyttöä prospektiivisista RCT-tutkimuksista.

Kirjallisuutta

  1. Thoma C, Day CP, Trenell MI. Lifestyle interventions for the treatment of non-alcoholic fatty liver disease in adults: a systematic review. J Hepatol 2012;56:255-66 «PMID: 21723839»PubMed
  2. Keating SE, Hackett DA, George J ym. Exercise and non-alcoholic fatty liver disease: a systematic review and meta-analysis. J Hepatol 2012;57:157-66 «PMID: 22414768»PubMed
  3. Hashida R, Kawaguchi T, Bekki M ym. Aerobic vs. resistance exercise in non-alcoholic fatty liver disease: A systematic review. J Hepatol 2017;66:142-52 «PMID: 27639843»PubMed