Richards tutki 2015 «Richards D. Hygiene-therapists could be used to sc...»1, onko mahdollista hyödyntää suuhygienistejä tavallisimpien suun sairauksien tunnistamisessa. Tutkimus toteutettiin Englannissa valtion (NHS) terveyskeskuksissa, joissa työskenteli vähintään 3 hammaslääkäriä ja 1 suuhygienisti. Tutkimuspotilaat (18-vuotiaita ja vanhempia, n = 1 899) jaettiin 2 lähes yhtä suureen ryhmään. Seulonnassa määritettiin korjaavan hoidon (vähintään 1 selvä tai tummana kuultava vaurio) ja kiinnityskudosten hoidon tarve. Seulojat koulutettiin ennen tutkimusta. Toisen ryhmän seuloi ensin hammaslääkäri ja toisen suuhygienisti, jonka jälkeen seulojaa vaihdettiin. Potilastasolla seulontojen välillä oli enintään 21 minuutin tauko. Suuhygienistien tekemien tarkastusten sensitiivisyys oli 0,81 ja spesifisyys 0,87 karieksen seulonnassa ja vastaavasti 0,89 ja 0,75 kiinnityskudoksen iensairauksien seulonnassa, kun hammaslääkärin tekemä tutkimus toimi golden standardina.
Luoteis-Englannissa toteutetun tutkimuksen «Macey R, Glenny A, Walsh T ym. The efficacy of scr...»2tavoitteena oli verrata suuhygienistin tekemän visuaalisen seulontatarkastuksen ja hammaslääkärin tekemän tarkastuksen yhtenevyyttä, kun arvioitiin potilaan hoidon tarvetta (k/e). Karieksen osalta potilaan arvioitiin olevan hoidon tarpeessa, jos suussa oli vähintään yksi selvä kariesvaurio, tummana kuulteleva tai vaalea vaurio, joiden suuhygienisti arvioi tarvitsevan korjaavaa hoitoa. Hampaan kiinnityskudossairauksien havainnoinnissa potilaan arvioitiin tarvitsevan hammaslääkärin tekemän tarkemman tutkimuksen, kun suussa oli vähintään yksi 3,5–5,5 mm:n ientasku. Tutkimukseen osallistui 10 vapaaehtoista vastaanottoa. Tutkimukseen osallistuneet suuhygienistit ja hammaslääkärit osallistuivat päivän koulutukseen ja heidät kalibroitiin. Tulosta arvioitiin sensitiivisyytenä ja spesifisyytenä hammaslääkärin tekemän hoitopäätöksen toimiessa "golden standardina". Tutkimukseen osallistui 1 899 potilasta (voimalaskelma tehty). Suuhygienistit kykenivät seulontatarkastuksessa löytämään 81 % karieksen takia korjaavaa hoitoa tarvitsevista (95 % CI, 0,74–0,87) ja 89 % henkilöistä, joilla oli tarpeen toteuttaa tarkempi kiinnityskudossairauden tutkimus (0,86–0,92).
Kommentti: «Richards D. Hygiene-therapists could be used to sc...»1, «Macey R, Glenny A, Walsh T ym. The efficacy of scr...»2 Tulosten perusteella seulontaan perehdytetty suuhygienisti kykenee seulomaan hyvin korjaavan hoidon ja kiinnityskudoshoidon tarpeessa olevat potilaat.