Sit ym. «Sit DK, McGowan J, Wiltrout C ym. Adjunctive Brigh...»1 tutkivat RCT-tutkimuksessa keskipäivällä annettavan kirkasvalon tehoa bipolaarimasennuksen (tyyppi 1 tai II) hoidossa lääkehoitoon yhdistettynä. Tutkimukseen osallistuneet (n = 46) saivat 6 viikon ajan joko kirkasvaloa (7 000 luksia valkoista valoa) tai lumevaloa (50 luksia himmeää punaista valoa). Tutkituista 40 oli tutkimuksessa loppuun asti. Tulokset analysoitiin primaarimuuttujan (remissio SIGH-ADS-pisteet ≤ 8; SIGH-ADS = Structured Interview Guide for the Hamilton Depression Scale With Atypical Depression Supplement) osalta modifioidusta ITT-populaatiosta (= ne, joilla oli vähintään 1 käynti viikoilla 4–6). Voimalaskelman mukaan olisi tarvittu 30 potilasta kumpaankin ryhmään (yhteensä 60 potilasta), jotta tutkimuksella olisi 80 % voima havaita 2,6 pisteen ero SIGH-ADS-asteikolla. Tutkijat lopettivat rekrytoinnin rahoituksen loputtua, kun tutkittavia oli 23 ryhmää kohden. Tutkimuksen alkaessa SIGH-ADS- ja HDRS-21-pistemäärät olivat kirkasvaloryhmässä 24,2 ja 16,4, kun ne lumevaloryhmässä olivat 27,7 ja 18,4.
Kirkasvaloryhmässä remissio saavutettiin (viikot 4–6) yleisemmin kuin kontrolliryhmässä (SIGH-ADS-pisteet ≤ 8: 68,2 vs. 22,2 %; OR 7,50, 95 % luottamusväli 1,80–31,28, p = 0,003).
Kiinalaisessa RCT-tutkimuksessa «Zhou TH, Dang WM, Ma YT ym. Clinical efficacy, ons...»2 tutkitut (n = 74) satunnaistettiin saamaan 2 viikon ajan joka aamu joko kirkasvaloa (5 000 luksia) tai himmeää punaista valoa (lume; alle 100 luksia) 1 tunnin ajan. Kaikilla tutkituista oli kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso (HDRS-17 ≥ 17pistettä). Otoskokolaskelman perusteella arvioitiin tarvittavan 32 tutkittavaa ryhmää kohden. 11 tutkittavaa keskeytti tutkimuksen. Päätulosmuuttujina olivat teho masennusoireisiin (HDRS-17) ja aika vasteen saavuttamiseen (QIDS-SR16 ≤ 50 % lähtötasosta). Samanaikaisina lääkehoitoina oli käytössä ketiapiini, valproaatti tai litium (1 tai useampi näistä).
Kirkasvalo oli lumehoitoa tehokkaampi. 2 viikon hoitojakson päättyessä HDRS-17-pisteet laskivat kirkasvaloryhmässä (n = 33) 57,8 % ja 45,4 % lumeryhmässä (n = 30) (OR-lukuja ja luottamusvälejä ei ilmoitettu). Vasteen sai 78 % kirkasvaloa saaneista ja 43 % lumehoitoa saaneista (p < 0,01). Mediaaniaika vasteen saavuttamiseen kirkasvaloryhmässä oli 4,33 vuorokautta. Naiset (n = 26) saivat vasteen useammin kuin miehet (n = 13), 76,4 vs. 44,8 %, p = 0,02. Haittavaikutuksia ei ilmennyt.
Pienessä RCT-tutkimuksessa «Yorguner Kupeli N, Bulut NS, Carkaxhiu Bulut G ym....»3, jossa potilaat (n = 32) satunnaistettiin saamaan lääkehoidon lisäksi joko kirkasvalohoitoa (10 000 luksia) tai lumehoitona himmeää valoa (alle 500 luksia) 2 viikon ajan joka aamu 30 min ajan. Kaikilla potilailla oli kaksisuuntainen mielialahäiriö (tyyppi 1 53 %:lla ja tyyppi 2 47 %:lla) ja masennusjakso (HDRS-17 ≥ 17 pistettä).
Vasteen (HDRS-17 ≤ 50 % lähtötasosta) sai 81 % kirkasvaloryhmässä ja 19 % lumeryhmässä (p = 0,001), ja vastaavat luvut remission saavuttaneiden (HDRS-17 ≤ 7 pistettä) osalta olivat 44 % ja 6 % (p = 0,037). MADRS-mittarilla vasteen (≤ 50 % lähtötasosta) sai 81 % kirkasvaloryhmässä ja 19 % lumeryhmässä (p < 0,0001) ja remission 44 % kirkasvalo- ja 12,5 % lumeryhmässä (p = 0,05). Haittavaikutukset eivät eronneet ryhmien välillä. Päänsärkyä (n = 3) esiintyi yleisimpänä haittana. Tutkijat eivät raportoineet OR-lukuja ja luottamusvälejä.
Tseng ym. «Tseng PT, Chen YW, Tu KY ym. Light therapy in the ...»4 selvittivät meta-analyysissään kirkasvalohoidon tehoa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien masennuksen hoidossa. Tutkimukseen sisällytettiin yhteensä 11 tutkimusta, joista vain 4:ssä oli kirkasvaloryhmän (n = 143) lisäksi myös kontrolliryhmä (n = 82). Näistä 4 tutkimuksesta 2 tutkimuksessa kirkasvalohoitoa annettiin unideprivaatioon yhdistettynä. Niistä toisessa myös kontrolliryhmä sai unideprivaatiota.
Kirkasvalohoito oli 4 kontrolloidun tutkimuksen meta-analyysissä kontrollihoitoa tehokkaampi (Hedge´s g 0,51, 95 % luottamusväli 0,18–0,84; p = 0,002). Kun meta-analyysiin otettiin mukaan kaikki 11 tutkimusta, tutkittavia oli yhteensä 567. 8 tutkimuksessa kirkasvalohoito oli yhdistetty unideprivaatioon. Kirkasvalohoito oli tehokas koko aineistossa (Hedges g -0,688, 95 % luottamusväli -0,895 – -0,481, p < 0,001) – myös riippumatta siitä, annettiinko hoito unideprivaation kanssa (Hedges g -0,54, 95 % luottamusväli -0,72–0,36, p < 0,001) tai ilman (Hedges g -1,21, 95 % luottamusväli -1,69–0,74, p < 0,001). 2 tutkimusta lukuun ottamatta kirkasvalohoito annettiin lääkehoidon lisänä.