Vuodesta 1990 vuoteen 2013 ulottuvassa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Green J, Jester R, McKinley R ym. The impact of ch...»1tarkasteltiin elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä laskimohaavaa sairastavilla potilailla. Hakulähteinä olivat MEDLINE, CINAHL, BNI, EMBASE, PsycINFO, AMED and HMIC, Cochrane Collaboration database ja Google Scholar.

Populaatio: N = 2 651 23 alkuperäistutkimuksessa. Otanta vaihteli välillä 4 ja 15 laadullisissa tutkimuksissa ja välillä 21–758 määrällisissä tutkimuksissa.

Interventio: -

Kontrolli: -

Päätetapahtuma: Elämänlaatu ja kokemukset elämästä laskimohaavan kanssa.

Katsaukseen valittiin 23 alkuperäistutkimusta, joista 11 laadullista ja 12 määrällistä. Laadullisissa tutkimuksissa haastateltiin potilaita ja määrällisissä tutkimuksissa käytettiin eri elämänlaatumittareita. Laadullisissa tutkimuksissa nostettiin esiin seuraavat keskeiset teemat: fyysiset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, psykologiset vaikutukset ja hoitaja-potilas-suhde. Haavan aiheuttamia fyysisiä vaikutuksia olivat kipu, eritys ja haju, liikkuminen, päivittäiset toiminnot ja heikentynyt uni. Kipu oli merkittävin yksittäinen fyysinen haitta, jota kuvailtiin kaikissa alkuperäistutkimuksissa. Kipu vaikutti myös potilaiden nukkumiseen, liikkumiseen ja päivittäisiin toimintoihin. Myös kivun hoitoa kritisoitiin. Haava aiheutti potilaille myös stressiä ja häpeää, ja potilaat kuvailivat olevansa eristäytyneitä koteihinsa haavan takia. Osalla potilaista haava haittasi työskentelyä. Haava saattoi aiheuttaa toivottomuuden ja arvottomuuden tunnetta potilaissa. Osa potilaista kärsi voimakkaammin, kun taas osa yritti löytää erilaisia selviytymiskeinoja. Haava aiheutti myös osalle potilaista riippuvuutta läheisistään. Hoitaja-potilas-suhdetta kuvailtiin sekä positiivisesti että kriittisesti. Useat olivat kiitollisia saamastaan hoidosta, mutta osa suhtautui kriittisesti erityisesti hoitajien osaamattomuuteen.

Määrällisissä tutkimuksissa laskimohaavaa sairastavien potilaiden elämänlaatu osoittautui myös huonoksi kaikilla käytetyillä mittareilla (SF-36, Nottingham Health Profile, Philadelphia Geriatric Center Multilevel Assessment Instrument (PGCMAI), Sickness Impact Profile, Cantril's ladder of life ja the Barthel index). Kolme tutkimusta, joissa käytettiin SF-36-elämänlaatumuttaria analysoitiin meta-analyysillä, jossa todettiin laskimohaavaa sairastavien potilaiden elämänlaadun olevan tilastollisesti merkitsevästi huonompi verrattuna kontrolliryhmiin potilaiden fyysisessä toimintakyvyssä (p < 0,00001, CI: -21,59 (-27,96– -15,22), Z = 6,65), ja psyykkisessä terveydessä (p = 0,0002, CI: -5,42 (-8,26– -2,57), Z = 3,73).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Kaksi tutkijaa kävivät läpi hakutulokset ja valitsivat mukaan otettavat alkuperäistutkimukset. Aikarajauksena oli 1990–2013, mutta tätä ei oltu perusteltu mitenkään. Mukaanotto ja poissulkukriteerit oli mainittu ja ne olivat relevantteja aikarajausta lukuun ottamatta. Alkuperäistutkimusten raportointi arvioitiin Hawkerin ym. (2002) arviointityökalulla, joka soveltuu sekä laadullisten että määrällisten tutkimusten arviointiin. Tosin tutkimusten pisteytystä on mukailtu alkuperäisestä pisteytyksestä, joka niin ikään epäselvä alkuperäisessä mallissa. Kokonaispisteet esitetty, muttei yksittäisiä pisteitä kohta kohdalta. Raportoinnin laadunarvioinnin mukaan 14 eli yli puolet tutkimuksista olisi ollut laadultaan hyviä, 6 kohtalaisia ja 3 huonoja. Lisäksi alkuperäistutkimusten laatu oli arvioitu CASP-check-listillä, mutta tästä ei raportoitu katsauksessa sen tarkemmin.

Suurimmassa osassa tutkimuksista kyseessä oli todennäköisesti laskimohaavoja sairastavat potilaat, mutta joukossa oli myös potilaita, joilla oli valtimohaava, mikä heikentää katsauksen populaation homogeenisyyttä. Osa alkuperäistutkimuksista ei myöskään keskittynyt suoranaisesti elämänlaatuun.

Vuonna 2018 julkaistussa uusseelantilaisessa tutkimuksessa «Jull A, Muchoney S, Parag V ym. Impact of venous l...»2 verrattiin laskimohaavaa sairastavien potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua väestötasolla.

Populaatio: 618 potilaan alkumittaustutkimusdataa kahdesta uusiseelantilaisesta koe-kontrollitutkimuksessa, jossa verrattiin kahta hoitomenetelmää laskimohaavan hoidossa ja mitattiin samalla laskimohaavaa sairastavien potilaiden elämänlaatua ennen ja jälkeen tutkimuksen. Tutkimuksessa hyödynnettiin siis vain alkumittausdataa.

Interventio: Tutkimuksessa verrattiin laskimohaavaa sairastavien potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua väestötasolla SF-36-elämänlaatumittarilla mitattuna. Mittarissa on kahdeksan luokkaa, jossa kussakin elämänlaatu arvioidaan asteikolla 0–100.

Kontrolli: 12 529 verrokkia kansallisesta terveyskyselystä.

Päätetapahtuma: Terveyteen liittyvä elämänlaatu.

Tutkimuksen mukaan laskimohaavaa sairastavilla potilailla oli tilastollisesti merkitsevästi heikompi terveyteen liittyvä elämänlaatu kaikilla SF-36-elämänlaatumittarin osa-alueilla verrattuna väestötasoon (p < 0,0001). Nuoremmilla (alle 65-vuotiailla) laskimohaavaa sairastavilla potilailla todettiin heikompi elämänlaatu iäkkäämpiin potilaisiin verrattuna seuraavilla elämänlaadun alueilla: fyysinen toimintakyky (p < 0,0001, CI 25,8 (-23,8– -27,8)), fyysisen terveydentilan asettamat rajoitukset roolitoiminnalle (p < 0,0001, CI 32,1 (-28,1– -36,0)), yleinen koettu terveys (p < 0,0001, CI -9,6 (-7,3– -11,9)), tarmokkuus (p < 0,0001, CI -7,6 (-5,6– -9,6)) ja sosiaalinen toimintakyky (p < 0,0001, CI 23,9 (-21,7– -26,3)). Silti kaikilla laskimohaavaa sairastavilla potilailla (yli tai alle 65-vuotta) elämänlaatu oli tilastollisesti merkitsevästi heikompi kaikilla alueilla lukuun ottamatta yleisessä koetussa terveydessä yli 65-vuotiaiden ryhmässä (p = 0,830, CI -0,3 (-2,8–2,2)).

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Laskimohaavaa sairastavien potilaiden keski-ikä oli tutkimuksessa 63,7 vuotta, kun taas väestötutkimukseen osallistuneiden henkilöiden keski-ikä oli 45,6 vuotta. Puolet (50,5 %) laskimohaavaa sairastavista oli yli 65-vuotiaita, kun taas väestötutkimukseen vastanneista vain 16,4 % oli yli 65-vuotiaita. Lisäksi tutkittavien etnisissä taustoissa oli eroavaisuuksia.

Väestötutkimuksessa oli selvitetty myös vastaajien muita sairauksia ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä, mutta laskimohaavaa sairastavilla oli huomioitu vain haava sairautena, jolloin mahdollisten sekoittavien tekijöiden tarkastelu on ollut mahdotonta.

Vuoteen 2015 ulottuvassa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Phillips P, Lumley E, Duncan R ym. A systematic re...»3 tunnistettiin, analysoitiin ja arvioitiin laadullisia tutkimuksia, joissa on tutkittu laskimohaavaa sairastavien potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua. Hakulähteinä olivat CINAHL, Embase, Medline, PsycINFO, Science Citation Index, Social Science Citation Index ja ProQuest dissertations ja opinnäytetyöt.

Populaatio: N=185 (13 tutkimuksessa). Osallistujien määrä vaihteli välillä 4 ja 38.

Interventio: -

Kontrolli: -

Päätetapahtuma: Elämänlaatu/elämä laskimohaavan kanssa.

Katsaukseen valittiin mukaan 13 alkuperäistutkimusta, joista 10 oli laadullista ja 3 mixed-methods-tutkimusta. Tutkimuksissa haastateltiin potilaiden kokemuksia elämästä laskimohaavan kanssa. Katsauksessa tunnistettiin neljä elämänlaatuun yhteydessä olevaa teemaa: fyysiset vaikutukset, psykologiset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja hoito. Fyysisiin vaikutuksiin kuuluivat kipu, eritys, haju, liikkuminen ja päivittäiset toiminnot. Laskimohaava aiheutti potilaille myös häpeää, sosiaalista eristäytyneisyyttä, uniongelmia ja taloudellisia huolia. Haavalla oli yhteys myös potilaiden psyykkiseen terveyteen, kuten kehonkuvaan, itsetuntoon, mielialaan ja jopa itsetuhoisuuteen. Tutkimuksissa tarkasteltiin myös laskimohaavan hoitoa ja sen yhteyttä elämänlaatuun. Esimerkiksi sitoutuneisuus kompressiohoitoon oli yhteydessä potilaan tietoon hoidon tärkeydestä ja haavan etiologiasta, jolloin potilas todennäköisemmin oli sitoutunut hoitoon, koska ymmärsi hoidon merkityksen.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Alkuperäistutkimusten laadun arvioi kaksi tutkijaa itsenäisesti käyttäen CASP-kriteeriä. Yhdessätoista tutkimuksessa laatu arvioitiin 9–10/10. Isoin luetettavuuteen liittyvä ongelma oli tutkijoiden ja tutkittavien välisen suhteen huomioiminen tai huomioimatta jättäminen tutkimuksissa yli puolessa tutkimuksista. Lisäksi tutkijat kritisoivat joidenkin alkuperäistutkimusten läpinäkymättömyyttä tutkittavien ja tulosten välisessä yhteydessä. Yksityiskohtainen tutkimusten arviointitaulukko liitteenä ja toistettavissa. Perustelut arvioinneille kuitenkin puuttuivat.

Kommentti: Yleinen, väittämään liittyvä kommentti.

Tutkimuksista kaksi oli kirjallisuuskatsauksia ja yksi vertaileva tutkimus. Kirjallisuuskatsaukset olivat systemaattista ja niiden laatu oli tasokas. Vertailevan tutkimuksen taso oli kelvollinen.

Kirjallisuuskatsauksissa oli osittain samoja alkuperäistutkimuksia, ja analyysit päätyivät hyvin samankaltaisiin tuloksiin. Myös vertaileva tutkimus tukee näitä tuloksia. Yhteenvetona voidaan sanoa, että laskimohaava heikentää potilaiden elämänlaatua aiheuttamalla erilaisia fyysisiä haittoja, joista keskeisimpänä kipu, sekä erilaisia psyykkistä että sosiaalista terveyttä heikentäviä tekijöitä. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kiinnittää huomiota laskimohaavaa sairastavien potilaiden terveyteen kokonaisuutena.