Takaisin

Apteekissa tehty lääkehoidon arviointi ja sairaalahoitoon päätyminen monilääkityillä potilailla

Näytönastekatsaukset
Sirkku Vuorma ja Tiina Ahonen
16.3.2021

Näytön aste: C

Apteekissa tehty lääkehoidon arviointi monilääkityillä 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä saattaa pienentää riskiä päätyä sairaalahoitoon lääkehaitan vuoksi sekä vähentää sairaalahoidon kustannuksia verrattuna tavanomaiseen lääkeinformaatioon.

Tutkimuksessa «Malet-Larrea A, Goyenechea E, García-Cárdenas V ym...»1 selvitettiin, vaikuttaako apteekissa farmaseutin tekemä kattava lääkehoidon arviointi siihen, päätyykö 65 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on käytössään 5 lääkettä tai enemmän, sairaalahoitoon lääkehaitan vuoksi.

Tutkimus oli alaryhmäanalyysi apteekkitasolla satunnaistetusta tutkimuksesta, johon osallistui 178 apteekkia Espanjassa. Interventioryhmään kuului 688 ja kontrolliryhmään 715 henkilöä. Tutkittavat olivat iältään 65 vuotta täyttäneitä, heillä oli ollut käytössään vähintään 5 lääkettä puolen vuoden ajan ja he kykenivät täyttämään EuroQol 5d -elämänlaatukyselylomakkeen. Lääkevalmisteissa huomioitiin sekä resepti- että käsikauppavalmisteet.

Interventioryhmä sai apteekeissa farmasistin (farmaseutti tai proviisori) kattavan lääkehoidon arvion. Farmasisti kokosi seuraavat tiedot: henkilön terveydentila ja sairaudet seurantatietoineen, lääkkeet ja niiden käyttö, elämäntavat sekä henkilön huolenaiheet koskien sairauksia tai lääkitystä. Farmasisti arvioi myös, missä määrin kukin sairaus tai terveysongelma oli hallinnassa (hyvin hallinnassa, ei hallinnassa, ei tiedossa), ohjasi potilasta lääkehoidosta ja ohjasi potilaan edelleen tarvittaessa lääkärille. Kontrolliryhmään kuuluvat henkilöt saivat tavanomaisen farmasistin ohjauksen ja neuvonnan. Asiantuntijapaneeli (kolme sisätautilääkäriä) kävi läpi sairaalahoitojaksot, jotka tapahtuivat 6 kuukauden kuluessa neuvonnasta. Tavoitteena oli tunnistaa lääkityksestä ja lääkehaitoista johtuvat sairaalahoidot. Arvioiden välistä yhdenmukaisuutta mitattiin Fleissin kappamenetelmällä. Sairaalahoidon kustannukset laskettiin DRG-hinnoittelun (Dignostic Related Group) avulla.

Yli puolet sairaalahoidosta liittyi lääkitykseen ja sen haittoihin (42 sairaalahoitoa 83:sta). Lääkehaittoihin liittyviä sairaalahoitoja oli interventioryhmässä (lääkehoidon arviointi) merkittävästi vähemmän kuin kontrolliryhmässä (11 vs. 31, p = 0,042). Todennäköisyys päätyä sairaalahoitoon oli kontrolliryhmässä 3,7 kertaa suurempi kuin interventioryhmässä (p < 0,05). Lääkehoidosta johtuvien sairaalahoitojaksojen kustannukset olivat interventioryhmässä 64846 € ja kontrolliryhmässä 215383 €. Henkilöä kohti lasketut sairaalahoitojen kustannukset olivat interventioryhmässä 94 € ja kontrolliryhmässä 301 € (p = 0,018).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: Tutkimuksen johtopäätökset ovat sovellettavissa suomalaiseen 65 vuotta täyttäneeseen väestöön, jolla on käytössään useita lääkkeitä ja joiden toimintakyky on hyvä (kykeneviä täyttämään elämänlaatu EuroQol 5D -kyselyn).
  • Kommentti: Tutkimus oli apteekkitasolla satunnaistettu ja sen alaryhmäanalyysi; sairaalahoitojen määrä jäi kokonaisuudessaan vähäiseksi. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat kognitiivisesti riittävän kyvykkäitä täyttämään kyselylomakkeen, joten tutkimustulokset eivät ole sovellettavissa väestöön, jolla on esimerkiksi edennyt muistisairaus. Lisäksi on huomioitava, että itsehoitolääkkeiden määrä ja apteekkien rooli palvelujärjestelmässä vaihtelee eri maissa.

Kirjallisuutta

  1. Malet-Larrea A, Goyenechea E, García-Cárdenas V ym. The impact of a medication review with follow-up service on hospital admissions in aged polypharmacy patients. Br J Clin Pharmacol 2016;82:831-8 «PMID: 27195696»PubMed