Aunen ym. meta-analyysin «Aune D, Saugstad OD, Henriksen T ym. Physical acti...»1 vuodelta 2014 tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden ja pre-eklampsian yhteyttä; erityisenä mielenkiinnon kohteena oli annos-vastesuhde. Katsaukseen valittiin yhteensä 15 tutkimusta, joista 11 oli kohortti- ja 4 tapaus-verrokkitutkimuksia Pohjois-Amerikasta (n = 7), Euroopasta (n = 7) ja Aasiasta (n = 1). Fyysistä aktiivisuutta tarkasteltiin sekä ennen raskautta että alkuraskauden aikana.
5 tutkimuksen (10 317 naista) perusteella ennen raskautta fyysisesti aktiivisilla naisilla oli vähemmän pre-eklampsiaa (RR 0,65; 95 % luottamusväli 0,47–0,89) kuin naisilla, joiden fyysisen aktiivisuuden taso oli matala ennen raskautta. Annos-vastesuhteen tarkastelun perusteella (3 tutkimusta) riski pre-eklampsiaan pieneni fyysisen aktiivisuuden lisääntyessä (RR 0,72; 95 % luottamusväli 0,53–0,99 / tunti / päivä) ennen raskautta. Fyysisen aktiivisuuden ja pre-eklampsian välinen suhde oli epälineaarinen siten, että riski väheni, kun fyysinen aktiivisuus lisääntyi 5–6 tuntiin viikossa, mutta ei enää sen jälkeen.
11 tutkimuksen (168 602 naista) perusteella naisilla, joilla oli korkea fyysisen aktiivisuuden taso alkuraskauden aikana, oli vähemmän pre-eklampsiaa (RR 0,79, 95 % luottamusväli 0,70–0,91) verrattuna naisiiin, joilla oli matala fyysisen aktiivisuuden taso alkuraskaudessa. Alkuraskaus määriteltiin tutkimuksissa raskausviikoiksi 16–24, viikkoihin ennen ensimmäistä antenataalikäyntiä tai ensimmäiseksi raskauskolmannekseksi. 7 tutkimuksessa tarkastellun annos-vastesuhteen perusteella riski pre-eklampsiaan pieneni fyysisen aktiivisuuden lisääntyessä alkuraskauden aikana (RR 0,83, 95 % luottamusväli 0,72–0,95 / tunti / päivä).
Vuonna 2017 julkaistussa meta-analyysissa «Magro-Malosso ER, Saccone G, Di Tommaso M ym. Exer...»2 Magro-Malosso ym. arvioivat liikunnan vaikutusta raskaudenaikaisten hypertensiivisten häiriöiden kehittymiseen. Katsaukseen valittiin 17 kokeellista tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 5 075 raskaana olevaa naista. Tutkittavilla piti olla yksisikiöinen normaali, komplisoitumaton raskaus, ja heidät rekrytoitiin ja satunnaistettiin ennen raskausviikkoa 23. Kaikissa tutkimuksissa interventiona tai sen osana oli ohjattua aerobista liikuntaa. Liikuntakerran kesto oli keskimäärin 45 minuuttia; 2 tutkimuksessa liikuntaa suositeltiin päivittäin ilman tarkkaa kestoa ja 1 tutkimuksessa liikunnan kesto alkoi 15 minuutista lisääntyen tutkimuksen kuluessa. Kontrolliryhmissä olleet naiset eivät osallistuneet liikuntainterventioihin.
Aerobista liikuntaa 30–60 minuuttia kerrallaan 2–7 kertaa viikossa harrastaneilla raskaana olevilla naisilla oli pienempi riski sairastua raskaudenaikaisiin hypertensiivisiin häiriöihin (RR 0,70; 95 % luottamusväli 0,53–0,83) kontrolliryhmään verrattuna. Erikseen tarkasteltuna liikuntainterventioihin osallistuneilla oli myös pienempi riski kohonneeseen verenpaineeseen raskausaikana (RR 0,54; 95 % luottamusväli 0,40–0,74), mutta ei pre-eklampsiaan (RR 0,79; 95 % luottamusväli 0,45–1,38).
Syngelakin ym. meta-analyysissa «Syngelaki A, Sequeira Campos M, Roberge S ym. Diet...»3 vuodelta 2019 tarkasteltiin ruokavalion ja liikunnan vaikutusta pre-eklampsian ehkäisyssä ylipainoisilla (BMI ≥ 25 kg/m2) ja lihavilla (BMI ≥ 30 kg/m2) raskaana olevilla naisilla. Katsaukseen valittiin 23 tutkimusta, joista 3 tarkasteli liikunnan vaikutusta pre-eklampsian riskiin ja 5 liikunnan vaikutusta hypertensiivisten häiriöiden riskiin. Tutkimusten laatu oli kohtalainen.
Liikuntainterventioihin osallistuneiden ylipainoisten tai lihavien raskaana olevien naisten riski pre-eklampsiaan (3 tutkimusta, n = 387 naista) ei eronnut kontrolliryhmän naisten riskistä (RR 1,13; 95 % luottamusväli 0,45–2,86).
Vastaavasti liikuntainterventioihin osallistuneiden ylipainoisten tai lihavien naisten riski raskaudenaikaisiin hypertensiivisiin häiriöihin (5 tutkimusta, n = 884 naista) ei eronnut kontrolliryhmän naisten riskistä (RR 0,80, 95 % luottamusväli 0,53–1,20).
Vuonna 2006 julkaistun Cochrane-katsauksen «Meher S, Duley L. Exercise or other physical activ...»4 tarkoituksena oli arvioida liikunnan tai lisätyn fyysisen aktiivisuuden vaikutusta pre-eklampsian ehkäisyssä. Katsaukseen valittiin 2 pientä (n = 45 naista) ja hyvälaatuista kokeellista tutkimusta. Molemmat tutkimukset olivat yhdysvaltalaisia. Toisessa tutkimuksessa kaikilla osallistuneilla (n = 29 naista) oli raskausajan diabetes. Liikuntainterventioiden lisäksi he saivat ruokavalio-ohjausta. Molempiin tutkimuksiin osallistuneilla oli joko todettu lievästi kohonnut verenpaine, raskausajan kohonnut verenpaine aiemmassa raskaudessa tai suvussa kohonnutta verenpainetta.
Molemmissa tutkimuksissa verrattiin intensiteetiltään kohtalaista, 30–45 minuuttia kestävää, säännöllistä, yli 3–4 kertaa viikossa tapahtuvaa aerobista liikuntaa normaaliin fyysiseen aktiivisuuteen.
Liikuntainterventioihin osallistuneiden naisten riski pre-eklampsiaan ei eronnut kontrolliryhmän naisten riskistä (RR 0,31; 95 % luottamusväli 0,01–7,09).
1 tutkimuksessa (16 naista) tarkasteltiin liikunnan vaikutusta raskaudenaikaisen kohonneen verenpaineen riskiin, mutta eroa interventio- ja kontrolliryhmien välillä ei ollut (RR 1,00, 95 % luottamusväli 0,07–13,37).