Australialaisessa systemaattisessa katsauksessa «Peters S, Johnston V, Hines S ym. Prognostic facto...»1 arvioitiin työhön paluuta ennustavia tekijöitä rannekanavan vapautusleikkauksen jälkeen. Kohdejoukko oli rannekanavaoireyhtymän vuoksi vapautusleikkauksen läpikäyneet, leikkaushetkellä työsuhteessa olleet potilaat. Katsauksessa arvioitiin yksilön ja työpaikan piirteitä. Katsaukseen sisällytettiin 13 julkaisua 11 tutkimuksesta useista maista, ja tutkimuksissa oli yhteensä 4 187 potilasta. Tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi meta-analyysia ei tehty. Parempaan työhönpaluun ennusteeseen yhdistyi työntekijän toive ja odotus lyhyestä työstä poissaolosta, vähäisempi kipuun liittyvä ahdistus sekä toimistotyyppinen työ ja työ, johon rannekanavaoireyhtymä ei ollut vaikuttanut. Pitkittyneeseen poissaoloon (vähintään kaksi kuukautta) liittyi muun muassa korkeampi ikä, kotitalouden tulot, ahdistus ja masennus, huonot välit työkavereihin, suuret työn vaatimukset, poissaolo työstä ennen leikkausta sekä oireen työperäisyys.
Yhdysvaltalaisessa systemaattisessa katsauksessa «Dunn JC, Kusnezov NA, Koehler LR ym. Outcomes Foll...»2 arvioitiin rannekanavaoireyhtymän työperäisyyden (korvattu ammattitautina tai työtapaturmana) yhteyttä rannekanavaoireyhtymän työhönpaluun ennusteeseen vapautusleikkauksen jälkeen. Katsaukseen otettiin 25 tutkimusta. Katsauksessa erotettiin työperäiset ei-työperäisistä. Katsaukseen sisältyi 1 586 työperäisestä ja 2 781 ei-työperäisestä rannekanavaoireyhtymästä kärsivää potilasta. Työperäisestä rannekanavaoireyhtymästä kärsivät palasivat 4,9 viikkoa myöhemmin työhön, ja heistä 77 % palasi omaan työhönsä verrattuna ei-työperäisiin, joista 93 % palasi työhönsä.
Brasilialaisessa meta-analyysissa «de Moraes VY, Godin K, Dos Santos JB ym. Influence...»3 arvioitiin kolmen tutkimuksen perusteella leikatun rannekanavaoireyhtymän ja kiertäjäkalvosinoireyhtymän työperäisyyden (korvattu ammattitautina tai työtapaturmana) vaikutusta työhönpaluuseen. Näissä kolmessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa oli 315 potilasta. Oireen työperäisyydellä arvioitiin olevan vaikutusta työhönpaluun pidentymiseen, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Kommentti: Sosiaalivakuutusjärjestelmät (kuten sairauspoissaolojen ajalta maksettavat korvaukset ja työhön liittyvien sairauksien korvaukset) vaihtelevat maittain, ja niillä on todennäköisesti vaikutusta työhönpaluuseen ja sairauspoissaolojen kestoon.