Takaisin

Psykososiaaliset tekijät rannekanavaoireyhtymän taustalla ja työhönpaluussa

Näytönastekatsaukset
Tiia Reho ja Maija Paukkunen
22.6.2022

Näytön aste: B

Psykologiset tekijät, kuten masennus ja ahdistuneisuus, ja sosiaaliset tekijät, kuten suhteet työpaikalla ja matalat tulot, sekä sosiaalivakuutuksen korvauksiin liittyvät seikat ilmeisesti pidentävät poissaoloa työstä rannekanavaoireyhtymän leikkauksen jälkeen.

Australialaisessa systemaattisessa katsauksessa «Peters S, Johnston V, Hines S ym. Prognostic facto...»1 arvioitiin työhön paluuta ennustavia tekijöitä rannekanavan vapautusleikkauksen jälkeen. Kohdejoukko oli rannekanavaoireyhtymän vuoksi vapautusleikkauksen läpikäyneet, leikkaushetkellä työsuhteessa olleet potilaat. Katsauksessa arvioitiin yksilön ja työpaikan piirteitä. Katsaukseen sisällytettiin 13 julkaisua 11 tutkimuksesta useista maista, ja tutkimuksissa oli yhteensä 4 187 potilasta. Tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi meta-analyysia ei tehty. Parempaan työhönpaluun ennusteeseen yhdistyi työntekijän toive ja odotus lyhyestä työstä poissaolosta, vähäisempi kipuun liittyvä ahdistus sekä toimistotyyppinen työ ja työ, johon rannekanavaoireyhtymä ei ollut vaikuttanut. Pitkittyneeseen poissaoloon (vähintään kaksi kuukautta) liittyi muun muassa korkeampi ikä, kotitalouden tulot, ahdistus ja masennus, huonot välit työkavereihin, suuret työn vaatimukset, poissaolo työstä ennen leikkausta sekä oireen työperäisyys.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvaltalaisessa systemaattisessa katsauksessa «Dunn JC, Kusnezov NA, Koehler LR ym. Outcomes Foll...»2 arvioitiin rannekanavaoireyhtymän työperäisyyden (korvattu ammattitautina tai työtapaturmana) yhteyttä rannekanavaoireyhtymän työhönpaluun ennusteeseen vapautusleikkauksen jälkeen. Katsaukseen otettiin 25 tutkimusta. Katsauksessa erotettiin työperäiset ei-työperäisistä. Katsaukseen sisältyi 1 586 työperäisestä ja 2 781 ei-työperäisestä rannekanavaoireyhtymästä kärsivää potilasta. Työperäisestä rannekanavaoireyhtymästä kärsivät palasivat 4,9 viikkoa myöhemmin työhön, ja heistä 77 % palasi omaan työhönsä verrattuna ei-työperäisiin, joista 93 % palasi työhönsä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Brasilialaisessa meta-analyysissa «de Moraes VY, Godin K, Dos Santos JB ym. Influence...»3 arvioitiin kolmen tutkimuksen perusteella leikatun rannekanavaoireyhtymän ja kiertäjäkalvosinoireyhtymän työperäisyyden (korvattu ammattitautina tai työtapaturmana) vaikutusta työhönpaluuseen. Näissä kolmessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa oli 315 potilasta. Oireen työperäisyydellä arvioitiin olevan vaikutusta työhönpaluun pidentymiseen, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Sosiaalivakuutusjärjestelmät (kuten sairauspoissaolojen ajalta maksettavat korvaukset ja työhön liittyvien sairauksien korvaukset) vaihtelevat maittain, ja niillä on todennäköisesti vaikutusta työhönpaluuseen ja sairauspoissaolojen kestoon.

Kirjallisuutta

  1. Peters S, Johnston V, Hines S ym. Prognostic factors for return-to-work following surgery for carpal tunnel syndrome: a systematic review. JBI Database System Rev Implement Rep 2016;14:135-216 «PMID: 27755324»PubMed
  2. Dunn JC, Kusnezov NA, Koehler LR ym. Outcomes Following Carpal Tunnel Release in Patients Receiving Workers' Compensation: A Systematic Review. Hand (N Y) 2018;13:137-142 «PMID: 28387162»PubMed
  3. de Moraes VY, Godin K, Dos Santos JB ym. Influence of compensation status on time off work after carpal tunnel release and rotator cuff surgery: a meta-analysis. Patient Saf Surg 2013;7:1 «PMID: 23281638»PubMed